Länsituuli sopi aika hyvin Oxelösundin satamaan, kun lähdimme laiturista. Tuuli painoi, mutta peruuttamalla selvittiin hyvin. Nostimme purjeet heti sataman edustalla, niin kuin moni muukin, ja suuntasimme alas etelää kohti. Jätimme isoon yhden reivin, koska oli luvattu vähän reippaampaa länsi- tai luoteistuulta.
Tänään tuuli
suosi kohtuullisesti, ja tulimme purjeilla käytännössä melkein koko matkan. Parissa
tiukassa paikassa hiukan huijasimme ja käytimme konetta apuna, ja joku
myötätuulinen saaren väli ajettiin ilman läpsyttävää keulaa. Ajoimme Arkön eteläpuolitse,
Horvelsön ohi, Kättilön itäpuolelta eli ei ihan ulkomerta, mutta sen reunassa
menevää väylää. Laskimme purjeet 17.00 Bokökartenin jälkeen. Sitten ajoimme
vielä loppupätkän Stora Ålö -saarelle, jossa Kryssarklubbenilla on tukikohta
Stugvik-lahdella. Emme mahtuneet Kryssarklubbenin lahdella oleviin poijuihin, kaikki kuusi oli varattu. Päätimme silti jäädä, sillä lahdella oli hyvin tilaa ankkuroitua
muutenkin. Laiturin poijuissa olisi ollut tilaa, se selvisi, kun pojat kävivät
rannassa kumiveneellä. Mietimme vähän siirtymistä laituriin, mutta länsituuli
sopi siihen aika hyvin, joten totesimme ankkuripaikan olevan
tuuliolosuhteiltaan paremman.
Sitten taas
syötiin (me olemme kuin Viisikot, aina syödään… meillä ei vaan ole
inkiväärijuomaa). Jääkaapista tuli siivottua jauhelihakastikkeen tähteet, jotka
Jalostajan lihapullilla höystettynä pääsivät makaronien kanssa pataan. Eli
pääkalloa! Pojat valittivat lihapullista, eivätkä ne nyt kyllä suurta gourmettia
olleet – nötkötti rules.
 |
| Rahtisatama oli ihan vierassataman vieressä |
 |
| Laivaa taidettiin purkaa melkein koko yö |
 |
| Matkalla nähtiin Ruotsin armeijan nopea vene |
 |
| Reivi oli hyvä, vene kulki paremmassa asennossa kuin ilman sitä Erityisen esteettinen se ei ole, se pitäisi sitoa jollakin paremmin kiinni... |
 |
| Stora Ålön Stugviken |
 |
| Rannassa oli noin 20 poijua |
----------------
Kai muuten
tiedätte, miten elefantti syödään? Pala kerrallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti