Miss Elaine vedettiin ulos hallista keskiviikkona 25.5. Viemerön kanssa oli sovittu vesillelasku helatorstaille jo aikoja sitten, ja tässä päivässä pysyttiin. Aikataulu tosin muuttui aamukahdeksasta iltapäivään. Viemerö tuli hallille noin 12.30. Hommien kannalta siirto iltapäivään oli hyvä, sillä aamupäivällä satoi, mutta iltapäivä oli täysin aurinkoinen.
Miss Elaine laskettiin totuttuun tyyliin Kaarinan Hovirinnasta, ja Turkka, Kake, Timo ja Ville ajoivat sen kotipaikalleen Lauttarantaan. Kaikki näytti olevan ok, moottori käynnistyi heti ja pilssi pysyi kuivana. Harkitsimme myös maston laittamista vielä samana päivänä, mutta päädyimme kuitenkin siirtämään sen seuraavaan aamuun, sillä tuuli oli vähän jo ehtinyt viritä ja toisaalta porukkaa olisi pitänyt ruokkia ennen lisätöitä - yksillä voileivillä ei keiku koko päivää.
Turkka ja Eva kävivät vielä illalla hallilla lykkäämässä kärryn sisään ja hakemassa isopurjeen valmiiksi telakalle.
Timo oli koulusta poissa perjantain 27.5. kaksi ensimmäistä tuntia, jotta saatin neljän hengen porukka nostamaan masto paikoilleen. Kake oli busseillut telakalle puoli kahdeksaksi. Ville meni eskariin melkein puoli kahdeksan, joten me ehdimme ajaa Miss Elainen mastonosturille heti kahdeksan jälkeen.
Pari note-to-self -juttua muistiin:
- Syksyllä, kun masto otetaan pois, pitää ottaa aikaa sen puhdistamiseen ja (ehkä) vahaamiseen. Sen voi hyvin hoitaa syksyllä, sitten vaan pyyhkiä pölyt keväällä.
- Saalingeissa oli teipit, joista oli jäänyt niihin kamalat jäljet: ne pitää ottaa mukaan ja puhdistaa kotona kunnolla, sitten viedä paattiin/hallille talvisäilytykseen.
- Oli oletettavasti hyvä idea käyttää kutistekalvoa maston köysien yms ympärillä suojaamassa - se näytti toimineen hyvin eli samaa kannattaa jatkaa.
- On hyvä idea käyttää irtohihnoja, eikä köyttä, vanttien ja nostimien yms sitomiseen mastoon.
- Pitää korvata viimeisetkin rengassokat tavallisilla sokilla.
Miss Elaine oli laiturissa mastoa nostettaessa keula Hirvensalon sillan suuntaan. Veneen suunta näin toimi ihan hyvin, tällöin mastoa nostettaessa sitä ei tarvitse nostaa kovin pitkää matkaa. Maston yläpää oli siis nostettaessa veneen perää kohti. Erilaiset saalinkien yms kiinnittämisessä tarvittavat tapit ja sokat olisi hyvä olla vaikka pakasterasiassa. Joskus pohdittiin mattoa tms. laiturille, mutta se on kyllä turha/hankala sekin. Nostoliina tulee saalinkien alle niin, että alavantit ovat sen sisällä, jolloin se ei pääse kiristymään vanttien väliin. Nostoliinaan pitää muistaa sitoa alasvetonaru. NOTE: kaikkia vantteja ei saa laittaa kiinni ennen kuin nostoliina on poistettu (toisen puolen voi laittaa, sitten vedetään liina pois, sitten vasta toinen puoli kiinni). Keulaprofiili kannattaa kiinnittää ensimmäisenä, vasta sitten takastaagi.
Maston pystyttäminen sujui hyvin, ja Timo ehti juuri ja juuri kymmeneksi kouluun. Eva kävi heittämässä hänet. Vasta sen jälkeen tapahtui ainoa harmi: Eva onnistui pudottamaan yhden vanttiruuvin keskiosan mereen. Se oli irronnut ruuvista myös alapäästä, kun se oli jouduttu irrottamaan, jotta nostolenkki saatiin pois, ja niin pääsi käymään vahinko. Ruostumatonta terästä ei saa ylös edes magneetilla, eikä ollut halukkaita mutasukeltajia. Tilalle laitettiin kiinalainen halpisvaihturi, ja käytiin myöhemmin päivällä ostamassa AuraSailsilta uusi kunnollinen sen tilalle (sekä varmuuden vuoksi vielä yksi varavanttiruuvi).
Välissä käytiin kahvilla Salosella. Sitten Kake pääsi omiin hommiinsa, ja Eva ja Turkka jatkoivat purjeiden kanssa. Turun linnan suunnalta lähestyi tummia pilviä, mutta ehdimme sopivasti valmiiksi ennen kuin ne ehtivät päälle. Isopurje meni kivasti paikoilleen, samoin keularulla. Lazyjackit jäivät vielä säätämättä, mutta ne on melkein parempikin laittaa myöhemmin. Miss Elaine jäi odottelemaan loppusäätöjä omalle paikalleen.
Lauantaina 28.5 siivottiin paattia sisältä. Koti-imuri oli mukana. Laitoimme punkkiin patjojen alle hankitut verkkokankaat paikoilleen. Sovitus oli aika hyvä, vain keulahytin toisesta palasesta piti leikata hiukan reunasta pois. Kävimme hakemassa patjat kotoa ja kannoimme ne sisään. Purjevenefoorumilla oli keväällä Matti-Pekka Falckin vinkki retkipatjasta tehdystä ikkunasuojasta tai pimennysverhosta. Eva leikkasi takahytin kattoluukkuihin sopivat palat. Ne kävivät vielä kotona liimauksessa (eli liimattiin kaksi retkipatjan palaa yhteen, jolloin molemmilla puolilla on heijastava pinta). Tämä vaikutti ihan toimivalta ratkaisulta. Auringon pitämiseksi ulkopuolella takahytin verhoihin laitettiin alas "magneettikiinnitys" (seinään magneettitarranauhaa, johon verhoon liimatut prikat ottavat kiinni).
Kesäkuun alussa vene alkoi olla valmis kesän retkiin - täytyy vain saada muut hommat hyvään vaiheeseen, niin sitten pääsee taas merelle!
