Turku - Pähkinäinen - Turku 40 nm

Veneilyyn pääsi tulemaan kuukauden tauko. Viikonloppuihin kertyy kaikenlaista muutakin ohjelmaa ts. harrastukset haittaavat harrastuksia: jääkiekkotreenejä, partioretki, mahonkiveneen kunnostushommia... eikä sääkään aina ole oikein merelle houkutellut. Lauantaiaamuna 6.9. päästiin kuitenkin liikkeelle. Perjantai-iltakin olisi ollut kovasti kaunis, mutta ihan kaikkia jääkiekkotreenejä ei viitsinyt jättää pois, joten Ville kävi vielä perjantai-illan treeneissä.

Pistimme porukkaan vauhtia sopimalla, että aamiaista tarjotaan vasta kun ollaan liikkeellä :). Köydet irtosivat Lauttarannasta 8.40. Ehdimme mukavasti syödä aamupalan, ja sitten nostimme purjeet Rajakarin kohdalla 9.40. Tuuli oli suhteellisen kevyttä, mutta sopivasti idästä eli veti kivasti Airistoa alas. Soitettiin samalla tunnelmaan sopivaa musiikkia, kuten Aamu Airistolla ja erilaisia aurinko-aiheisia biisejä. Oli lämmintä ja kesäistä.

Aamupala maistuu merellä paremmalta!

Poikkeuksellisen paljon eläimiä miehistössä: pari laivakoiraa, kolme laivakettua ja laivapanda.

Eläimet tähystävät

Laskimme purjeet 12.50 Pähkinäisten edustalla ja kiinnityimme poijuun 13.10. Hyvin oli tilaa. 

Kävimme maksamassa kympin satamamaksun ja ennakkoon varaamamme saunavuoron (20,-). Birgit oli leiponut voisilmäpullia, eikä niitä voinut vastustaa - ostimme neljä pullaa mukaan. Juttelimme Birgitin kanssa kesästä ja Pähkinäisten tulevaisuudesta. Birgit on hoitanut Pähkinäisten palveluja eli vierassatamaa, kahvilaa, majoitustiloja ja saunaa 15 vuotta. Hän on päättänyt lopettaa tähän kauteen, eikä seuraajasta tai ulkoilusaaren kohtalosta kaiken kaikkiaan ole mitään tietoa. Maisaaren yrittäjän, Patrikin Qvarnströmin, kanssa Turun kaupunki on tehnyt vuoden sopimuksen, joten Patrik jatkaa Maisaaressa vielä ensi kesän, mutta Pähkinäistä ei ole kilpailutettu ollenkaan. Ikävästi tulee mieleen, että kaupunki aikoo väittää alueen kunnostuksen tulevan niin kalliiksi, että se pitää myydä. Yhteysaluslaiturin on jo sanottu vaativan 450 000 euron kunnostusta, ja nyt Pähkinäisten rakennuksista ollaan Birgitin mukaan tekemässä kuntoarviota - saattaapi olla, että niidenkin kunnostaminen on yhtäkkiä tarpeen, vaikka kaikki näyttää päällisin puolin olevan hyvässä kunnossa. Yli satavuotiaan päätalon peltikattokin kimaltelee komeana, sillä se on uusittu viime vuonna. Valitettavasti tulee mieleen, että Turku aikoo matkia Helsinkiä ja laittaa ulkoilusaarensa myyntiin. Toivottavasti olen väärässä.

Ville alkoi onkia laiturilla. Ahvenia ei nyt tullut, vain joitakin särkiä tai muita turpia tarttui koukkuun. Ruoaksi ei saatu kalaa, vaan nötköttipataa. BlåBandin thaipata ei ollut suuri suosikki, se maku saa jäädä ensi vuonna ostamatta. Onneksi jälkkäriksi syödyt Birgitin pullat olivat herkullisia.

Meillä on suhteellisen aikainen saunavuoro klo 16-17. Teimme saman virheen kuin alkukesästäkin, emmekä muistaneet varata jo reilusti etukäteen. Perjantaina soittaessamme ihan parhaat ajat oli jo myyty. Birgit sanoi yrittäneensä monta vuotta saada rakennuslupaa toiselle saunalle - käyttäjiä olisi kyllä - mutta sitä ei koskaan saanut. Nytkin sauna oli käytössä alkuiltapäivästä (klo 14) alkaen myöhään yöhön (ilmeisesti klo 03 saakka). On hienoa, että saunavuoron hinta on pidetty maltillisena ja sauna on käytössä pitkään - asiakaspalvelua parhaimmillaan!

Pähkinäisten sauna oli yhtä tunnelmallinen kuin aiemmillakin kerroilla. Aurinko paistoi, ja terassilla oli mukava istua. Uimassa tai ainakin kastautumassa kävimme myös, vaikka ei vesi enää ihan kesäisen lämmintä ollutkaan.

Aurinkoa saunan terassilla

Lämpö näkyy kameran linssissä

Toivottavasti tänne vielä pääsee saunomaan!

Pähkinäisten päätalo, jossa on majoitustiloja ja keittiö. 

Yhteysalus Isla kävi rannassa. Se tulee Rymättylän Haapalasta, ja on ilmainen.

Myöhemmin illalla yhteysaluslaituriin kiinnisttyi 57-jalkainen Swan. Huiman iso vene!

Kun saunavuoro oli aikaisin, ilta tuntui pitkältä. Luontopolulle emme jaksaneet lähteä, lueskelimme kukin omiamme veneessä ja pelasimme muutaman kierroksen Unoa. Rantaan tuli lisää veneitä, mm. Puhurin poikien nätti Baltic s/y Pupu partiopoikamiehistöineen. Laivakoira tai -koiria oli melkein jokaisessa veneessä! Mietimme, mitä mieltä Dali olisi ollut naapuriveneiden terriereistä... Niistä varsinkin paapuurin puoleinen oli tosi mallikelpoinen laivis: se tarkkaili kiinnostuneena kannelta ympäristöään, mutta ei haukkunut tai ärissyt muille.

Iltapalaksi grillasimme keittokatoksella makkarat ja maissia. Maissi onnistui avotuligrillillä tosi hyvin, siitä tuli maukkaampaa kuin kaasugrillillä.

Täysikuu valaisi hienosti syysillan pimeyttä. Salongissa oli kiva jutella tästä kesästä ja suunnitella seuraavaa.

-------------------------

Yö oli lämmin, ja kaikki nukkuivat hyvin. Puoli yhdeksän maissa oltiin valmiita heräämään. Päivä valkeni sumuisena ja kosteana, lämpimänä ja tuulettomana. 

Hämähäkit olivat olleet tehokkaita: kaiteessa oli yön jälkeen useampi iso verkko kudottuna.

Pojat jäivät aamupalan jälkeen lueskelemaan veneelle. Eva ja Turkka lähtivät kiertämään Metsähallituksen mailla, saaren läntisellä luonnonsuojelualueella kulkevan luontopolun, jota ei ole aiemmin tullut kuljettua. Polku oli hyvin merkitty ja kiva, noin 2,5 km pitkä. Sen varressa näkyi kunnostustöiden jälkiä: puita oli raivattu ja raivausjätteitä poltettu tänä kesänäkin. Saarella on lehmiä luonnonsuojelu- tai entistämistehtävissä, ja polku kulki pitkään laidunalueella.

Pähkinäinen on kuulunut 1500-luvulla Pakinaisten kartanon maihin, ja toiminut mm. laidunalueena. 1900-luvun alussa hevoskasvatusyhdistys Turun Hippos omisti Pähkinäisen ja käytti sitä kesäisin orivarsojen laitumena. Hippos on myös rakennuttanut Pahkinäisten päätalon 1923. Turun kaupunki osti alueen Hippokselta 1970-luvun alussa.

Metsähallituksen alueen luontopolku

Pikkuapollo on harvinainen, sillä se vaatii lisääntyäkseen laidunalueita, joilla kasvaa pystykiurunkannuksia.

Lehmiä oli aika paljon

Yksi lehmä oli ihan omilla teillään kaukana muusta laumasta.

Ankkurilahti Pähkinäisen länsipuolella.

Osa luontopolun tauluista olisi kaivannut huoltoa.

Näkymää satamaan

Laituri on alkanut tyhjentyä

Lähdimme Pähkinäisistä 12.30. Ville ajoi tällä kertaa rannasta ulos. Nostimme purjeet Iso-Tervin kohdalla 14.40. Tuuli oli aika myötäistä, eikä vauhti ollut kovin hurjaa. Siinä mielessä meni hyvin, että emme hävinneet vauhdissa edellämme menevälle veneelle, ja pääsimme ohittamaan yhden vieressämme purjehtineen! Airistolla oli nyt paljon enemmän veneitä kuin lauantaina, varmaan moni oli lähtenyt merelle jo perjantai-iltana. Varsinkin loppumatkasta Ville innostui säätämään keulapurjetta ja saikin pidettyä vauhtia yllä - ja oli syystä tyytyväinen itseensä.

Laskimme purjeet Pikku-Pukin takana 16.10. Siitä puolen tunnin päästä Miss Elaine oli taas aisapaikallaan Lauttarannassa. Teimme ja söimme vielä ruoan paatissa: suppilovahverokeittoa Turkan keräämistä ja kuivaamista sienistä sekä ciabattaa paatin uunista. Keitosta tuli tosi hyvää!

Pakattiin vaatteet ja suurin osa ruokatavaroistakin mukaan. Voi olla, että Miss Elainen tämän vuoden reissut olivat tässä. Ihan kokonaan emme purkaneet huushollia, lakanat jäivät vielä paikoilleen, mutta vapaita viikonloppuja näyttäisi olevan huonosti kalenterissa. No, onneksi aina tulee seuraava kesä. Toivepaikkoja on jo listattuna valmiiksi!