Verkan - Aspholm 32 nm

Vaikka olimme menneet myöhään nukkumaan, heräsimme kahdeksalta. Otimme pressun valmiiksi pois ja täytimme vesitankin. Olimme maksaneet aamiaisen valmiiksi ennakkoon jo eilen, ja menimme Buffaloon yhdeksän maissa vähän ennen wilhelminalaisia. 

Miss Elaine Verkanin laiturissa

Tortilloja Aspholmissa

Buffalon aamiainen oli yhtä hyvä kuin ennenkin. Söimme mahat täyteen mysliä ja jogurttia tai puuroa, sämpylää, pekonia... hedelmiäkin oli tarjolla, niin vesimelonia kuin appelsiinejakin. Eikä tarvinnut tiskata! Aamupalan jälkeen Wilhelmina lähti kohti Nauvoa, ja sieltä miehistö meni kotiinpäin - loma on tältä erää ohi. Me olimme suunnitelleet menevämme vasta maanantaina Turkuun ja suuntasimme vielä Meriseuran Aspholmiin. Lähdimme hiukan Wilhelminaa myöhemmin klo 10.50, ja ajoimme etelään, Gyltön ohi mennnäksemme Korppoon ja Nauvon eteläpuolelta Aspholmiin päin.

Nostimme purjeet 11.50 Gyltön edustalla. Eva nosti ison - olemme koittaneet vähän vaihdella hommia, vaikka Turkka kyllä edelleen ajaa eniten, muiden pitäisi ottaa enemmän vastuuta siitäkin hommasta. Tuuli oli melko vaimeaa ja myötäistä, lilluimme paria solmua eteenpäin. No, nyt ei ollut kiire. Otimme Timon kaiuttimen ulos ja kuuntelimme sekalaista musiikkia, muun muassa kaikenlaisia hassujakin käännösbiisejä Spotifysta. Yksi Lohikin tuli vastaan, Mi Vida, jonka kotipaikka oli Merikarvia.

Parin tunnin päästä tuuli virisi paremmaksi ja vauhti nousi. Pääsimme eteenpäin välissä aika reippaastikin, 6-7 solmua. Ajoimme ohi Nauvon Berghamnin - satamassa ei ollut ilmeisesti ketään, tai ainakaan purjeveneen mastoja ei näkynyt. Olisi vähän tehnyt mieli poiketa vielä Stenskäriin, mutta ehkä sitten ensi kesänä... on kesä kyllä masentavan lyhyt. Ajoimme myös Brännskärin ohi. Siellä veneitä oli jonkun verran laiturin suojan puolella, mutta olisi sinne varmaan vielä sekaan mahtunut.

Tuulen muuttuessa myötäiseksi vedimme 17.20 keulan sisään läpsyttämästä, ja sitten laskimme ison 18.10 Aspholmin edustalla. Eva myös laski purjeen, Timo ajoi tuuleen ja Turkka pakkasi - nätimminkin on purje puomilla ollut. Aspholmista oli juuri lähdössä purjevene, ja odotimme hetken, jotta se pääsi ensin ulos. Timo ei ole koko reissun aikana missannut kertaakaan poijua, mutta nyt niin kävi kaksi kertaa, kolmannella lähestymiskerralla sitten onnistui. Poijussa oli "välirauta" eli lenkki, johon haka piti saada kiinni, oli aika kapea. Tällä kertaa oli hyvä suojainen paikka harjoitella vaikka useampaakin lähestymistä. Olimme rannassa 18.30.

Naisten saunavuoro oli juuri menossa, mutta meillä oli ensin ohjelmassa ruoka, koska edellisen kerran oli syöty Buffalon aamupalalla. Paistoin gotlantilaista jauhelihaa ja otimme esiin juustokastikkeen, salsan ja guacamolen sekä teimme salaatin. Tortillat maistuivat hyvin. Laiskotti, joten käytimme pahvilautasia. Niitä on nyt taas varasto täynnä Korppoon K-kaupan jäljiltä.

Turkka ja Ville koettivat ehtiä miesten saunavuoroon, mutta eivät kunnolla onnistuneet. Niinpä me saimme nauttia perhesaunasta yleisten vuorojen jälkeen - tosi kiva. Ville ja Eva kävivät uimassa. Vesi tuntui aika viileältä. Vesimittarin mukaan se oli 19-asteista. Aspholmissa ei onneksi ollut sinilevää. Verkanissa sitä alkoi näkyä vedessä - varsinkin yöllä, kun oli ihan tyyntä, levä erottui hyvin.

Iltapalaksi syötiin Korppoosta ostetut kirsikat. Ne olivat extrahyviä, samoin kirsikkatomatit, joita laitettiin salaattiin.

Ville on innoissaan kotiin pääsemisestä ja koulun alkamisesta. Enää 10 päivää kouluun!

Berghamn, Korppoo - Verkan 10 nm

Pojat kumpparoivat vielä vähän aamulla. Sitten otimme taas moottorin pois, ja valmistauduimme lähtöön. Lähdimme Berghamnin laiturista vähän kello kymmenen jälkeen. Ajoimme ensin "kummelisaaren" ympäri rannan puolelta ja katsoimme vielä siellä olevat ankkuripaikat. Lahti jatkuu selvästi pidemmälle pohjoiseen kuin Partiolaisten satamakirjan kuvassa näkyy - lisättiin kirjaan tarkentavat kommentit tästä. Suojaisia pohjukoita on aika hyvin, joten kannattaa muistaa yöpymismahdollisuutena tämäkin paikka.

Berghamnin ranta ja roskikset

Purjevene ankkurissa lahden pohjukassa

Nostimme purjeet 10.35. Purjeet vetivät ihan kohtuullisesti kohti Korppoon Verkania. Emme kuitenkaan lähteneet kryssimään loppumatkaa, vaan laskimme purjeet 12.30 ja ajoimme loppumatkan. Verkanilla oli hyvin tilaa. Ajoimme poijuun laiturin taakse. Satamapojilla oli kiirettä jossakin muualla, mutta rannassa jo olevan moottoriveneen kippari tuli ottamaan keulaköysiä vastaan. Olimme kiinni Verkanilla klo 13.

Ilma oli taas vaihteeksi kesäinen, ja sai vaihtaa shortsit jalkaan. Laitoimme paikat kuntoon, kävimme maksamassa (30,-). Buffalossa oli lounas meneillään, ja terassilla oli paljon ihmisiä. Teimme varmuuden vuoksi pöytävarauksen illaksi, sillä Wilhelmina oli myös tulossa tänne Houtskarin Näsbystä - meitä olisi taas yhdeksän syömässä illalla, kivaa! 

Palloilimme vähän aikaa rannassa. Ville kävi tsekkaamassa rannan leikkipaikan lelut. Sitten otimme repun selkään ja lähdimme kauppareissulle. Korppoon tori oli vielä auki (kolmeen saakka). Ostimme herneitä, kirsikkatomaatteja ja kirsikoita. Siinä on kyllä hyvännäköistä tavaraa! Olisi voinut ostaa kaikenlaista muutakin, mutta kun reissu alkaa olla loppupuolella, ei kannata enää täyttää pilssiä ihan kokonaan. Myös Cafe Simppu oli auki. Turkka sai houkuteltua muut sinne (olimme Timon kanssa harkinneet nälkälakkoa ennen illan Buffaloa, jotta siellä jaksaa koko setin). Simpun ohi on varmaan jatkossa vielä vaikeampi mennä, niin hyviä rengasmunkkeja ja pullia siellä olisi. He paistavat niitä vaunussaan eli tavara oli aivan tuoretta. 

Kaupasta haettiin taas kerran lisää mehua ja Bagar Bengtin leipääkin saatiin. Korppoon K-kauppa on tosi hyvä kauppa. Verkanista tai Korppoon keskustasta on vaikea keksiä mitään negatiivista, täällä on aina kiva käydä. Tulee aina joskus mieleen, että Korppoossa voisi olla kiva asuakin (tai sitten Brändössä tai... miksei Kökarissakin).

Kun tulimme kaupasta takaisin, Wilhelminakin oli tullut. Veimme ostokset paattiin, ja menimme sitten opm-meiningillä istumaan Wilhelminaan. Vilma, Verneri, Akseli, Timo ja Ville lähtivät Dalin kanssa lenkille. He kävelivät Korppoon keskustaan ja hakivat jäätelöt kaupasta.

Menimme klo 19 Buffaloon. Jos nyt reissun lopetteleminen koskaan on kivaa, niin Buffalo lohduttaa aina. Se ei ole pettänyt vielä koskaan: palvelu on ystävällisen mutkatonta ja ruoka hyvää. Alkupalaetanat olivat ihanan valkosipulisia, pääruoat lihapullista, katkarapupastasta ja caesar-salaatista ribseihin maukkaita. Jälkiruoallekin kaikki Villeä lukuun ottamatta löysivät tilaa. Jäätelöannos oli suosituin valinta. 

Ruoan jälkeen nuoriso-osasto lähti Wilhelminaan pelailemaan ja hengailemaan. Aikuiset siirtyivät terasslle kuntelemaan Hazze Wazeenia, joka kitaroineen esitti sekalaisia covereita eri rock- ja pop-biiseistä. Hänen ohjelmistonsa oli aika monipuolinen, oli kiva kuunnella. Ei ole ihan helppoa vetää yhden miehen showta - hirveän hyvin hän pystyi täyttämään toiveitakin Ricky Martinista Lady Gagaan. Monet biiseistä olivat samoja, mitä bändi soitti Sandhamnissa (Bon Jovia, Europea, Bryan Adamsia, Scorpionseja...). Oli heppo verrata ja Wazeenin tulkinnat voittivat selkeästi suuremman sataman bändin! Villatakki täytyi hakea päälle, mutta sen kanssa tarkeni jo aika hyvin, vaikka ilta viilenikin. Terassilla paloivat kaasulämmittimet ja ilta tummeni. Saaristolaisravintoloissa on ihan oma tunnelmansa.

Ihania etanoita!

Nami!

Hazze Wazeen

Irish coffee sopi viilenevään iltaan

Buffalo yössä

Lappo – Berghamn, Korppoo 20 nm

Lappon yhteysaluslaituri on aika vilkas: joko Ejdern tai Alfågeln käy siinä tosi monta kertaa vuorokauden aikana. Ne keikuttavat aika paljon uuden betonilaiturin rannan puolellekin. Hyvin silti nukutti, eivätkä ne onneksi liiku kovin myöhään yöllä tai aikaisin aamulla.

Aamu oli aurinkoinen. Lähdimme aamupalan jälkeen kiertämään luontopolkua. Menimme sen tavallaan väärin päin eli pienoisgolfradalta aloittaen. Luontopolun oheen on tehty frisbeegolfrata, joista 18. rata tuli ensimmäisenä vastaan.

Luontopolku oli hyvin merkitty valkoisilla kivillä. Maisema oli kaunista ja vaihtelevaa. Polku oli hyvässä kunnossa ja sitä oli kiva kulkea. Metsäisemmistä kohdista löytyi isoja mustikoita. Pysähtelimme poimimaan niitä suuhun.

Lappon midsommarstång

Wilhelmina rantautui alkuiltapäivästä. Näimme ensin Aksun kaupalla: hän oli jo menossa heittelemään frisbeekiekkoja. Ostimme jäätelöt, ja sitten pojat lähtivät frisbeegolfradalle. Vilma ja Verneri menivät kauppaan ostoksille. Kiipesimme Wilhelminaan, ja jäimme juttelemaan Ullan ja Jannen kanssa istumalaatikkoon. Janne tarjosi mojitot. Auringon paistaessa oli lämmin, mutta heti, kun aurinko meni pilven taakse, sai kaivaa hupparin päälle.

Emme oikeastaan olleet ajatelleet mennä syömään Galeaseniin, mutta sitten helppous voitti, ja menimme koko porukka syömään hampurilaiset. Olimme suorastaan liikuttavan yksimielisiä ruoan valinnassa, poikkeuksena vain Vilma söi kalakeittoa ja Ville fish and chips -annoksen. Galeasenissa on uusi yrittäjä, ja lista oli jonkun verran muuttunut, ehkä hiukan yksinkertaistunut (mikä ei välttämättä ole huono asia). Hampurilainen oli oikein hyvä, pitkästä aikaa.

Sauna oli varattu 19-21. Kaikki tulivat saunomaan, teinitkin. Akseli, Vilma ja Verneri tosin lähtivät vähän aikaisemmin, muut käyttivät koko kaksi tuntia. Uimaan ei yritetty, sillä saunan edessä oli iso moottorivene ”tiellä”, eikä meren puolellekaan haluttanut mennä, koska ilma oli aika kalsea ja tuuli syksyinen.

Saunan jälkeen kaikki lapset menivät Wilhelminaan pelaamaan korttia ja muuten hengailemaan. Ulla ja Janne tulivat vaihteeksi Miss Elaineen. Korkattiin samppanja, syötiin brie-juustoa, viinirypäleitä ja muuta pientä, ja juteltiin salongissa puoleen yöhön.

Sovimme vielä illalla, että mennään Galeaseniin aamupalalle noin yhdeksältä. Näin tehtiin, koko jengi oli pirteänä paikalla. Aamupala ei ollut lainkaan hassumpi: vastaleivotut sämpylät olivat maukkaita, samoin pekoni ja munakokkeli. Valikoima ei ollut kovin laaja, mutta se mitä oli tarjolla, oli hyvää.  Aurinko paistoi ja oli kiva syödä ulkona terassilla. Dalikin sai tulla siihen ja se makaili milloin kenenkin jaloissa pöydän alla, ja yritti välissä vähän kerjätäkin. Aamiaista mainostettiin aika huonosti. Voisi kuvitella kävijöitä olevan enemmän, jos täälläkin olisi sama systeemi kuin Verkanilla, jossa aamiaista tarjotaan usein jo satamamaksua maksettaessa, ja aamiaisen saa hiukan edullisemmin, jos maksaa sen jo edellisenä päivänä.

Lappossa on käytettävissä ravintolatason astianpesukone. Likaiset astiat sai sen avulla äkkiä puhtaiksi. Pieni sadekuurokin ehti tulla ennen lähtöä, mutta se meni onneksi äkkiä ohi. Wilhelmina lähti vähän ennen, ja me irrotimme köydet 11.15. Nostimme isopurjeen 11.40 päästyämme Korppoon suuntaan johtavalle väylälle. Tuuli oli myötäistä, ensin vähän liiankin. Otimme keulan käyttöön vasta 12.30. Myötätuuli pisti vähän kiemurtelemaan, ja ajoimme välissä purjeet virsikirjalla. Suuntasimme Korppoon Berghamniin, jossa emme ole aikaisemmin käyneet. Loppumatkasta Miss Elaine kulki tosi hyvin, melkein tai jopa ylikin kahdeksaa solmua. Sillä olisi päässyt kivasti kauemmas etelään/lounaaseen. Me otimme purjeet alas 14.55, ja ajelimme loppumatkan laituriin, johon kiinnityimme 15.15.

Berghamnissa ei ole vierassatamaa, mutta yhteysaluslaiturin toiselle puolelle voi ottaa kiinni. Rannassa on Pidä saaristo siistinä ry:n roskikset, mutta puuceeta ei ole tarjolla. Yhteysalus (Fiskö Verkanilta) käy rannassa vain tilauksesta. Ankkuripaikkoja on joko yhteysaluslaiturin vieressä olevassa lahdessa tai vielä paremmin sisempänä, kun ajaa Storlandetin ja Hamnholmenin välistä pidemmälle lahteen. Laitoimme perämoottorin kumiveneeseen, ja pojat ajelivat lahdella sekä Hamnholmenin ympäri. Turkka ja Timo kävivät sitten hiukan myöhemmin tutkimassa lahtea. Siellä oli iso purjevene ankkurissa ja partiolaisten Henrika Lukin saaren yhteysaluslaiturissa, sinnekin olisi siis voinut kiinnittyä. Kumiveneen moottorista loppui bensa, ja se tankattiin uudestaan. Pitäisi olla "tratti", oli vähän hankala tankata.

Berghamnin yhteyslaituri. Yhteysalus oli tuonut jollekulle puuceen rakennustavarat.

Berghamn oli aikaisemmin suoja-aluetta, mutta nyt armeija on lähtenyt kokonaan.

Saaren läpi johtavan tien varrella oli joku halli ja autonraatoja

Ville halusi kuvan kolaroidusta autosta

Ahdinpartaa ja rakkolevää

Meri kampasi parran suoraksi

Kalliossa oli melkein portaat rannasta ylös

Moottori lähti iloisesti käyntiin. Villekin sai ohjata.

Timon kumpparoidessa me muut kävelimme tietä saaren toiselle puolelle. Siellä ei ollut mitään erityistä, vanhoja taloja vain ja tietysti kesämökkejä. Kalliorannat olivat kyllä kivoja, ja lojuimme vähän aikaa auringon lämmittämällä kalliolla.

Ville ja Eva yrittivät kalastaa, mutta ei todellakaan ollut kalaonnea – kohossa ei näkynyt mitään liikettä, vaikka maukkaita katkarapuja olisi ollut tarjolla. Kalastaessa ei enää huppari riittänyt, piti hakea takkikin päälle. Jotenkin syksyisen oloista, vaikka on vielä heinäkuu. Iltapalaksi maistuikin taas tee tai kaakao. Lämppärikin oli vähän aikaa päällä. Saa nähdä, onko tämän kesän helteet sitten nähty, vai tuleeko seuraava helleviikko heti, kun koulut alkavat.

Kökar, Hellsö - Lappo 30 nm

Heräsimme puoli seitsemältä, ja niin teki naapuriveneen pariskuntakin. He lähtivät rannasta noin varttia yli seitsemän. Turkka kävi irrottamassa heidän keulaköytensä, ja he pääsivät nätisti liikkeelle. Keitin kahvin valmiiksi ja paistoin aamupalasämpylät. Me lähdimme rannasta karvan vaille ennen puoli kahdeksan. 

Nostimme isopurjeen, yhdellä reivillä, heti satamalahdella. Söimme aamupalaa Anderssonin ajellessa myötätuulessa. Keula vedettiin ulos vasta reitin kääntyessä suoremmin pohjoiseen, noin klo yhdeksän. Purjehdimme osin Kihdin "valkoista vettä" hyväksi käyttäen pohjoiseen kohti Lappota. Tuuli oli ennustetta vienompaa, tai sitten vaan olimme niin Ahvenanmaan länsipuolella, johon oli luvattukin hieman vähemmän tuulta, silti vauhtimme oli parhaimmillaan 7-8 solmua. Poistimme isosta reivin vähän kymmenen jälkeen. Puolen päivän jälkeen edessä näytti hyvin synkältä. Vedimme keulan sisään ja laitoimme sadevaatteita päälle. Sadekuuro oli kohtuullisen raju. Näkyvyyskin meni hetkellisesti tosi huonoksi, ja tutkakin laitettiin päälle. Sade ei kestänyt kauan, kohta oli taas melkein aurinkoista. Tuuli laantui ja kääntyi samalla vastaiseksi, joten laskimme myös isopurjeen noin 12.15 ja ajoimme koneella loppumatkan. Kävimme ensin tyhjentämässä septin, ja ajoimme sitten poijuun Lappon uuden laiturin suojan-/rannanpuolelle. Olimme Lappossa  13.45.

Synkkiä pilviä ja aurinkoa ihan vierekkäin

Kävimme setlaamassa itsemme sisään (30,-). Kävimme kaupassa ostamassa tuoretta leipää (mm. surdegstorpeder!), salaattia, tomaatteja yms sekä jäätelöt. Kauppaan mentäessä nähtiin veneessään Pöyhonen, joka yleensä on tavattu Maarianhaminassa. Ville kävi vielä erikseen yksin ostamassa katkarapuja kalansyötiksi. Kassatäti oli puhunut hänelle ruotsia, jolloin Ville oli sanonut: "Finlandia" - ja kieli vaihtui suomeksi.

Ruotsista ostettu konjakilla maustettu metwursti ei ollut leivän päällä kenenkään mielestä hyvää, mutta siitä tuli paprikalla ja valkosipulilla höystettynä kaikkien mielestä hyvä pastakastike. Eipä mennyt sekään haaskuun.

Ruoan jälkeen lähdimme katsomaan Lappon Saaristolaismuseota. Se oli suhteellisen pieni, paikallisen nuorisoseuran 1990-luvulla pystyttämä (ja ehkä hiukan siihen aikakauteen jämähtänyt) museo. Ville teki ristikkotehtävän, vastasi kysymyksiin oikein ja sai palkinnoksi pillimehun. Sepän pajan olisi myös pitänyt olla auki, mutta seppä oli sairastunut, eikä paja toiminut.

Veneen vessan lattian alle pilssiin tihkuu jostakin vähän vettä. Turkka selvitteli, mistä vesi tulee, ja ainakin keulan yhtä rustiraudan läpivientiä pitää tiivistää. Talven aikana täytyy kaivella keulan lokeroita hiukan tarkemmin. Vettä siellä ei ole, mutta hiukan kosteaa - täytyy myös miettiä, voisiko keulan ilmanvaihtoa jotenkin parantaa.

Saaristomuseon teemoja olivat veneet, veneenrakennus ja kalastus

Lappon rantaa

Saaristomuseo

Saaristomuseon ovi on auki

Illalla viestiteltiin, ja siskon perhe on tulossa veneineen tänne huomenna. Varattiin jo saunavuoro valmiiksi!

Hellsön huveja

Maanantaiaamu, mutta ei herätystä, joten nukuttiin melkein yhdeksään. Oli tosi kiva mennä uuteen siistiin suihkuun. Olo keveni, kun aurinkorasva-sun-muu-töhnä liukeni ihosta viemäriin.

Ranta tyhjeni aamupäivällä melkein kokonaan, tosi moni vaihtoi satamaa. Me olimme päättäneet jäädä tähän pariksi päiväksi, osin luvatun sateen ja kovemman tuulen vuoksi. Kun laiturista vapautui poiju, siirsimme Miss Elainen ankkurista poijuun. Timo vei poijuköyden kumiveneellä, vedettiin Elaine köysistä uudelle paikalle ja sitten Turkka ja Timo kävivät kumiveneellä nostamassa ankkurin. Samaan poijuun tuli myöhemmin suurin piirtein Miss Elainea vastaava moottorivene eli ihan sopiva "poijukaveri". Siivosin istumalaatikon ja pojat imuroivat salongin ja muutenkin laitettiin tavaroita järjestykseen: siirrettiin Ruotsin kortit ja satamakirjat takahytin punkan alle ja otettiin siellä Ahvenanmaa ja Saaristomeri esille. Vähän tylsää, reissu alkaa olla loppupuolella. Pernon nosturit alkavat luurata henkisessä horisontissa.

Kävimme maksamassa satamamaksut (25,- ensimmäisestä ja 20,- seuraavista öistä), varasimme saunan 17-18 ja pesukoneen heti käytettäväksi. Pesukone + kuivaaja kustansi kahdeksan euroa. Kuivaaja oli tehokas, pyykeistä tuli ”kaappikuivia”. Kassatyttö otti itse puheeksi poijut tai oikeastaan niiden puutteen: työvoimapula niin tässä kuin ravintolassakin. Sama henkilö osaisi laittaa poijut tai toimia kokkina, eikä ehdi kaikkea. Pitäisi saada kokki jostain. Ensi kesänä poijujen pitäisi olla kunnossa lupasi hän. Pitäisiköhän opiskella kokiksi…

Oli aika lämmin päivä. Timo luki tai kuunteli jotain riippumatossa, ja Ville koitti kalastaa laiturilta. Matopurkissa ei ollut enää yhtään matoa. Jigi-rapu houkutteli kyllä pikkukaloja, mutta yhtään isompaa ahventa ei nyt käynyt ansaan. Muutama muukin yritti onkia laiturilta, eikä tainnut heilläkään olla suurempaa tuuria.

Kaikki kävivät saunasta kerran tai kaksi uimassa. Vesi oli 20-asteista. Sauna oli kiva, samoin uimalaituri suoraan sen edessä. Varasimme saunavuoron jo myös huomiselle. Luvataan kovaa tuulta ja sadetta, joten pysymme tässä keskiviikkoon asti.

Uuden huoltorakennuksen terassi. Hyvä ratkaisu laittaa ovet suihkuista myös tänne puolelle. Lisäksi tästä pääsi pesutupaan ja tupakeittiöön.

Tupakeittiö, kaksi keitto- ja tiskauspistettä

Rantasauna oli kiva!

Rantasaunan terassi

Saunan jälkeen menimme syömään Havspaviljongeniin. Sen taso oli kohdillaan edelleen, tosi hyviä olivat niin paistetut ahvenet kuin grilli- tai pippuripihvitkin. Tarjoilussa oli pientä haparointia, sillä pihviannoksiin kuuluvat ranskalaiset meinasivat unohtua kettiöön - niiden perään piti erikseen kysellä. Jälkiruoaksi söimme juustokakkua tai jäätelöä. Olisi pitänyt tehdä pöytävaraus, sillä nyt emme saaneet ikkunapöytää, se vähän harmitti – varsinkin  kun olin aamulla satamakonttorin tytöltä kysynyt, kannattaisiko varaus tehdä, ja hän oletti, että maanantaisin on aina hiljaista... Toisaalta kiva, että väkeä on liikkeellä. Muuten ei business pyöri. 

Ahvenfileet olivat hyviä, samoin kastike

Talon juustokakkua

---------------------

Yöllä tuuli lounaasta aika lujaa. Turkka kävi joskus puoli viiden maissa siirtämässä kumiveneen Miss Elainen toiselle puolelle, kun tuuli lätkytti sitä uimaportaita vasten. Muuten olimme nätisti poijussa. Vieressä rannan puolella olleen pienemmän purjeveneen ankkuri oli pettänyt, ja he olivat siirtyneet jossakin vaiheessa laituriin kylkikiinnitykseen. Sen lisäksi meistä seuraava poiju oli alkanut liikkua, ja siinä olleet kaksi aika isoa purjevenettä olivat siirtyneet vanhaan laituriin, myös kylkikiinnitykseen.

Nukuimme aika myöhään, söimme aamupuuroa vasta aamukymmeneltä. Yöllä ei vielä juurikaan satanut, mutta tiistai-aamupäivällä tuli kuuroja ja välissä jatkuvampaakin sadetta. Ville kävi aina välissä yrittämässä onkimista laiturilta, mutta ei saanut saalista. Toinenkin, vähän Villeä isompi poika oli ongella, ja hän saikin muutaman ihan kelpo ahvenen. Taisi olla syötit paremmin kohdallaan. Hän antoi Villellekin jonkun madon, mutta silti ei tällä kertaa ollut kalaonnea.

Pelasimme Cluedoa ja erilaisia korttipelejä. Hyvin kului aika niinkin. Iltapäivän puolella menimme kokeilemaan Havspaviljongenin lounasta. Eva söi kalalautasen, Turkka ja Ville pasta bolognesea, Timo kalakeittoa, ja kaikki ottivat jälkkäriksi tämän kesän ensimmäiset Ahvenanmaan pannukakut. Ville nyrpisteli ensin, kun annoksessa oli kermavaahtoa, mutta  huomasi sitten, että se olikin hyvää yhdessä hillon kanssa. Kehitys kehittyy.

Lounaalla Havspaviljongenin kulmapöydässä. Maisema lahdelle on hieno, vaikka se ei kuvassa näykään.

Ålands pannkaka

Turkka tiskasi puuroastiat ja muut tiskit rannan keittiössä. Hellsön netti ei ole varsinkaan rannassa kovin hyvä. En saanut blogiinkaan päivitettyä kuvia, lataus oli liian hidasta, ja Telia toimii vielä huonommin kuin Elisa. Keittiörakennuksessa oli vähän parempi tilanne, ja siellä sain ladattua viikonlopun postauksen. Havspaviljongenin kassatyttö sanoi, että kenttä on välissä huono koko Kökarissa.

Aurinko tuli esille joskus kahden jälkeen, ja paistoikin sitten koko loppuillan. Timo ja Ville soutivat nyt kumiveneellä saunalle. Kaikki kävivät uimassa. Vesi oli mittarin mukaan 19-asteista, mutta tuntui silti melkein lämpimämmältä kuin eilen.

Kun tulimme saunasta, havaitsimme kylkikiinnityksessä olleen pienemmän purjeveneen siirtyneen kolmanneksi samaan poijuun meidän kanssamme. Heidät oli komennettu pois kylkikiinnityksestä, koska vievät liikaa tilaa, eikä veneitä mahdu laituriin. Oli silti ehkä vähän hassu ratkaisu siirtyä kolmanneksi tähän, mutta onneksi tuulen pitäisi olla yöllä selvästi heikompaa kuin viime yönä ja luoteessa eli poijuun ei kohdistu samanlaista painetta. Sen verran laitoimme heille painetta, että sanoimme aikovamme lähteä aamulla melko aikaisin, puoli kahdeksan maissa, joten heidänkin pitäisi siinä kohtaa tehdä jotain. No, he lupasivat sitten lähteä samoihin aikoihin.

Pojat tulivat saunalle kumiveneellä

Saunan uimalaituri

Näkymä saunan terassilta lahdelle

Kumivene oli parkissa portaiden vieressä

Enemmän ja vähemmän köysiä poijussa. Miss Elaine on piiritetty.

Kaunis ilta Hellsössä

Iso troolari laituin päässä on Uudenkaupungin partiolaisten Krista

Edellisyönä pettäneeseen poijuun tuli päivän aikana iso 51-jalkainen puolalainen purjevene. Heitä varoitettiin poijusta, mutta tulivat siihen silti. Hyvä, että tuuli on nyt eri suunnasta kuin viime yönä, sillä poijun pettäessä he ajautuisivat helposti meidän vieressä olevaa moottorivenettä ja sitten meitä päin. Poijut ovat minusta kivoja rannassa, ja tavallaan joustaviakin, mutta niitä pitäisi olla riittävästi, ja niiden pitäisi olla riittävän isoja tai luotettavia.

Saunan jälkeen söimme sipsejä ja dippiä iltapalaksi, ja pelasimme lisää korttia. Pitkästä aikaa yritimme myös soittaa spotifysta vähän musiikkia, mutta netti pätki, eikä se oikein toiminut. Olisi pitänyt ladata listoja valmiiksi. Timon pieni kaiutin on ollut ihan hyvä veneessä. Musiikkia ei ole rannassa ihan hirveästi kuunneltu, mutta purjehtiessa tuli kunneltua läpi mm. Yle Areenan kesäsarja Nylon Beatista. Olen kuunnellut niin Armin, Dingon kuin Gösta Sundqvistinkin tarinat, ja ne ovat olleet tosi hyviä kaikki - niin oli Nylon Beatkin.

Kaunis ilta. Nyt olisi hyvä kumiveneillä. Meiltä jäi nyt sitten tällä reissulla käymättä Kökarin kaupassa. Olimme vähän ajatelleet mennä sinne kumiveneellä, mutta sää ei oikein suosinut sitä, kun joko satoi ja/tai tuuli liikaa. Epäilimme kumiveneen muistuttavan liikaa Linnanmäen Hurjakurua aallokossa neljällä hengellä lastattuna. Jäi yksi huvipuistolaite testaamatta.