Lappo – Berghamn, Korppoo 20 nm

Lappon yhteysaluslaituri on aika vilkas: joko Ejdern tai Alfågeln käy siinä tosi monta kertaa vuorokauden aikana. Ne keikuttavat aika paljon uuden betonilaiturin rannan puolellekin. Hyvin silti nukutti, eivätkä ne onneksi liiku kovin myöhään yöllä tai aikaisin aamulla.

Aamu oli aurinkoinen. Lähdimme aamupalan jälkeen kiertämään luontopolkua. Menimme sen tavallaan väärin päin eli pienoisgolfradalta aloittaen. Luontopolun oheen on tehty frisbeegolfrata, joista 18. rata tuli ensimmäisenä vastaan.

Luontopolku oli hyvin merkitty valkoisilla kivillä. Maisema oli kaunista ja vaihtelevaa. Polku oli hyvässä kunnossa ja sitä oli kiva kulkea. Metsäisemmistä kohdista löytyi isoja mustikoita. Pysähtelimme poimimaan niitä suuhun.

Lappon midsommarstång

Wilhelmina rantautui alkuiltapäivästä. Näimme ensin Aksun kaupalla: hän oli jo menossa heittelemään frisbeekiekkoja. Ostimme jäätelöt, ja sitten pojat lähtivät frisbeegolfradalle. Vilma ja Verneri menivät kauppaan ostoksille. Kiipesimme Wilhelminaan, ja jäimme juttelemaan Ullan ja Jannen kanssa istumalaatikkoon. Janne tarjosi mojitot. Auringon paistaessa oli lämmin, mutta heti, kun aurinko meni pilven taakse, sai kaivaa hupparin päälle.

Emme oikeastaan olleet ajatelleet mennä syömään Galeaseniin, mutta sitten helppous voitti, ja menimme koko porukka syömään hampurilaiset. Olimme suorastaan liikuttavan yksimielisiä ruoan valinnassa, poikkeuksena vain Vilma söi kalakeittoa ja Ville fish and chips -annoksen. Galeasenissa on uusi yrittäjä, ja lista oli jonkun verran muuttunut, ehkä hiukan yksinkertaistunut (mikä ei välttämättä ole huono asia). Hampurilainen oli oikein hyvä, pitkästä aikaa.

Sauna oli varattu 19-21. Kaikki tulivat saunomaan, teinitkin. Akseli, Vilma ja Verneri tosin lähtivät vähän aikaisemmin, muut käyttivät koko kaksi tuntia. Uimaan ei yritetty, sillä saunan edessä oli iso moottorivene ”tiellä”, eikä meren puolellekaan haluttanut mennä, koska ilma oli aika kalsea ja tuuli syksyinen.

Saunan jälkeen kaikki lapset menivät Wilhelminaan pelaamaan korttia ja muuten hengailemaan. Ulla ja Janne tulivat vaihteeksi Miss Elaineen. Korkattiin samppanja, syötiin brie-juustoa, viinirypäleitä ja muuta pientä, ja juteltiin salongissa puoleen yöhön.

Sovimme vielä illalla, että mennään Galeaseniin aamupalalle noin yhdeksältä. Näin tehtiin, koko jengi oli pirteänä paikalla. Aamupala ei ollut lainkaan hassumpi: vastaleivotut sämpylät olivat maukkaita, samoin pekoni ja munakokkeli. Valikoima ei ollut kovin laaja, mutta se mitä oli tarjolla, oli hyvää.  Aurinko paistoi ja oli kiva syödä ulkona terassilla. Dalikin sai tulla siihen ja se makaili milloin kenenkin jaloissa pöydän alla, ja yritti välissä vähän kerjätäkin. Aamiaista mainostettiin aika huonosti. Voisi kuvitella kävijöitä olevan enemmän, jos täälläkin olisi sama systeemi kuin Verkanilla, jossa aamiaista tarjotaan usein jo satamamaksua maksettaessa, ja aamiaisen saa hiukan edullisemmin, jos maksaa sen jo edellisenä päivänä.

Lappossa on käytettävissä ravintolatason astianpesukone. Likaiset astiat sai sen avulla äkkiä puhtaiksi. Pieni sadekuurokin ehti tulla ennen lähtöä, mutta se meni onneksi äkkiä ohi. Wilhelmina lähti vähän ennen, ja me irrotimme köydet 11.15. Nostimme isopurjeen 11.40 päästyämme Korppoon suuntaan johtavalle väylälle. Tuuli oli myötäistä, ensin vähän liiankin. Otimme keulan käyttöön vasta 12.30. Myötätuuli pisti vähän kiemurtelemaan, ja ajoimme välissä purjeet virsikirjalla. Suuntasimme Korppoon Berghamniin, jossa emme ole aikaisemmin käyneet. Loppumatkasta Miss Elaine kulki tosi hyvin, melkein tai jopa ylikin kahdeksaa solmua. Sillä olisi päässyt kivasti kauemmas etelään/lounaaseen. Me otimme purjeet alas 14.55, ja ajelimme loppumatkan laituriin, johon kiinnityimme 15.15.

Berghamnissa ei ole vierassatamaa, mutta yhteysaluslaiturin toiselle puolelle voi ottaa kiinni. Rannassa on Pidä saaristo siistinä ry:n roskikset, mutta puuceeta ei ole tarjolla. Yhteysalus (Fiskö Verkanilta) käy rannassa vain tilauksesta. Ankkuripaikkoja on joko yhteysaluslaiturin vieressä olevassa lahdessa tai vielä paremmin sisempänä, kun ajaa Storlandetin ja Hamnholmenin välistä pidemmälle lahteen. Laitoimme perämoottorin kumiveneeseen, ja pojat ajelivat lahdella sekä Hamnholmenin ympäri. Turkka ja Timo kävivät sitten hiukan myöhemmin tutkimassa lahtea. Siellä oli iso purjevene ankkurissa ja partiolaisten Henrika Lukin saaren yhteysaluslaiturissa, sinnekin olisi siis voinut kiinnittyä. Kumiveneen moottorista loppui bensa, ja se tankattiin uudestaan. Pitäisi olla "tratti", oli vähän hankala tankata.

Berghamnin yhteyslaituri. Yhteysalus oli tuonut jollekulle puuceen rakennustavarat.

Berghamn oli aikaisemmin suoja-aluetta, mutta nyt armeija on lähtenyt kokonaan.

Saaren läpi johtavan tien varrella oli joku halli ja autonraatoja

Ville halusi kuvan kolaroidusta autosta

Ahdinpartaa ja rakkolevää

Meri kampasi parran suoraksi

Kalliossa oli melkein portaat rannasta ylös

Moottori lähti iloisesti käyntiin. Villekin sai ohjata.

Timon kumpparoidessa me muut kävelimme tietä saaren toiselle puolelle. Siellä ei ollut mitään erityistä, vanhoja taloja vain ja tietysti kesämökkejä. Kalliorannat olivat kyllä kivoja, ja lojuimme vähän aikaa auringon lämmittämällä kalliolla.

Ville ja Eva yrittivät kalastaa, mutta ei todellakaan ollut kalaonnea – kohossa ei näkynyt mitään liikettä, vaikka maukkaita katkarapuja olisi ollut tarjolla. Kalastaessa ei enää huppari riittänyt, piti hakea takkikin päälle. Jotenkin syksyisen oloista, vaikka on vielä heinäkuu. Iltapalaksi maistuikin taas tee tai kaakao. Lämppärikin oli vähän aikaa päällä. Saa nähdä, onko tämän kesän helteet sitten nähty, vai tuleeko seuraava helleviikko heti, kun koulut alkavat.