Kauden loppu

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin tämäkin kesä ja purjehduskausi. Tästä tuli ennätyskausi sekä mailein että veneessä nukutuin öin mitattuna. Nukuimme Miss Elainessa 50 (44) yötä, ja vene oli 56 (47) päivänä liikenteessä (suluissa viime vuoden lukemat). Edellinen ennätys, 45 yötä, oli koronakaudelta 2020. Matkaa tehtiin tänä kesänä yhteensä 1159 GPS-mailia (904).

Sunnuntaiaamu 22.9 oli melko viileä, mutta hyvin veneessä nukutti: lämppäri toimi mainiosti. Aamupalan jälkeen aloimme hommiin ja otimme purjeet pois. Kannoimme ne samantien autoon. Sitten siirrettiin paatti telakan rantaan. Jouduimme siirtämään pari venettä pois tieltä, jotta pääsimme mastonosturille. Timokin pyöräili sopivasti paikalle puoli yhdentoista maissa, ja Kake tuli toimimaan nosturikuskina. Ville ehti välissä kalastaa magneetilla, tosi ilman mainittavia löytöjä.

Kaunis sunnuntaiaamu Lauttarannassa

Mastohommat sujuivat hyvin. Välissä Eva kävi heittämässä Villen kaverille ja vei samalla Timon kanssa purjeet kotiin. Puomi laitettiin kauempaan telineeseen: seuraan on varmaan tullut lisää jäseniä, kun masto- ja puomitelineissä oli jo aika täyttä. Alkuiltapäivästä homma oli valmia, ja ajoimme Miss Elainen omalle paikalleen. Syötiin vähän evästä, ja kerättiin samalla kaikki vaate- ja ruokatavarat pois veneestä.

Masto saatu laiturille saakka: siitä se sitten matkasi kärryssä telineeseen.

Miss Elaine vähän ujon näköisenä ilman mastoaan.

Maanantaina 23.9. Eva ja Turkka jatkoivat veneen tyhjentämistä, ja veivät myös patjat ja loput petivaatteet kotiin. Pesukone pääsi ylitöihin: neljä koneellista pyykkiä tuli pestyä. Seuraavana päivänä käytiin imuroimassa ja pyyhkimässä paikat puhtaiksi. Iltapäivällä poikien tultua koulusta Turkka, Timo ja Ville ajoivat Miss Elainen valmiiksi Kaarinan Hovirintaan. Evakin oli kyydissä noin 50 ensimmäistä metriä, kun käytiin tyhjentämässä septi kaupungin pumpulla.

Pojat esittivät samalla omaa versiota Ellan ja Aleksin "Kakkaa lumella" -biisistä: "Kakkaa kannella, kakkaa kannella..." ;)

Miss Elaine jäi yhdeksi yöksi Hovirinnan rantaan odottamaan nostoa. Siellä on tätä nykyä kolme 12 tunnin vieraspaikkaa, joista yksi jäi vielä vapaaksi. Aisat ovat aika lyhyet.

Keskiviikkona 25.9. Viemerö tuli noin klo 13. Hän nosti yhden purjeveneen Hovirinnasta jo ennen Miss Elainea. Oli aika tuulinen päivä. Rajakarilla keskituuli, etelästä, heilui 16-18 m/s:n tuntumassa ja puuskat kävivät jopa 25 m/s:ssa. Vähän jännitti, miten nosto menee, mutta hyvin se sujui. Onneksi etelätuuli ei sovi Hovirintaan pahimmalla mahdollisella tavalla. Sadekaan ei kovin paljon haitannut, vain yksi kuuro tuli niskaan juuri kun Miss Elaine oli saatu auton kyytiin ja Turkka oli kannella laittamassa liinoja kiinni automatkan ajaksi.

Miss Elaine oli taas pukkinsa päällä noin klo 15. Pohja oli huomattavasti likaisempi kuin esimerkiksi viime vuonna, ja näkkiäkin oli yllättävän paljon kölissä, peräsimessä ja potkurissa. Harmi, varsinkin kölin puhdistaminen on hankalaa. Ilmeisesti tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen paha näkkivuosi.

Turkka pesi pohjan painepesurilla vähän hätäisesti, sillä oli kiire kotiin, jotta ehdittiin TPS-HPK jääkiekko-otteluun. Olikin ihan jännä peli, TPS voitti lopulta rankkareilla 6-5.

Torstai-illalla Eva ja Turkka palasivat hallille ja pesivät vielä myös kyljet. Kantta ei tarvinnut, sillä edellisen illan ja yön rankkasade oli hoitanut sen.

Pesun jälkeen vedettiin paatti sisään. Pehmeä asfaltti hiukan hidasti, ja käyttöä oli aluksi myös pumppukärryille ja tunkille ennen kuin saatiin pyörät liikkeelle. Sitten homma sujui samalla lompakkotaljalla kuin ennenkin.

Kyllä se mahtuu ovesta sisään...

Se sitten tästä kaudesta. Talvelle on luvassa ainakin ikkunoiden tiivistykseen liittyviä huoltohommia, punkkien ja lokeroiden levyjen huoltolakkauksia sun muuta pientä. Mitään isompaa remonttia tai hankintaa ei tässä vaiheessa ole suunnitteilla.

Saunomassa Aspholmissa 21+25=46 nm

Perjantaina viikonloppureissulle! Aurinko paistoi ja ilma oli vielä kesäisen lämpöinen. Lähdimme Lauttarannasta 15.40 auringossa kimaltelevalle Airistolle. Tunti mentiin koneella, ja 16.45 nostettiin purjeet Rajakarin kohdalla. Suuntasimme Meriseuran Aspholmiin. Hieno ilma, ja purjeet vetivät kevyessä 4-5 metrin länsituulessa ihan mukavasti 4-6 solmun matkavauhtia. Söimme matkalla tonnikalatortillat ja jälkiruoaksi Turun torilta ostettuja nauvolaisia makeita luumuja.

Tuuli hävisi ja laskimme purjeet 19.05 Nauvon lauttojen kohdalla. Sitten ajeltiin loppumatka Aspholmiin, ja kiinnityimme laituriin 20.15. Olimme rannan viides vene, eikä muita enää meidän jälkeen tullut. Saunassa oli porukkaa, ja ilmoittauduimme naapuriveneen jälkeen seuraavaksi jonoon.

Kuu näkyy metsän reunassa

Oli kiva käydä saunomassa! Oli melkein täysikuu. Niin pimeää oli kuunvalosta huolimatta, että uiminen jäi väliin (seuraavana päivänä vähän harmitti, ettei tullut mentyä uimalaiturille - sitä oli uudistettu ja parannettu - olisi ollut hienoa uida kuutamossa). 

Saunan jälkeen grillattiin vielä makkarat. Ville alkoi olla jo ihan tyynyvalmis, ja meni heti yömakkaran jälkeen nukkumaan, eikä muiltakaan kovin kauan kestänyt seurata perässä.

Aspholmin laituri

Makkaranpaistajia

Lämppäri hurisi ja piti meidät mukavan lämpiminä yöllä. Takahytissä oli välissä melkein turhankin kuuma. Etuhyttiin lämppäri puhkuu hiukan heikommin, mutta ei pojillakaan kuulemma kylmä tullut.

Aamulla nukuttiin pitkään ja syötiin aamupalaa kaikessa rauhassa. Irrotimme köydet ja lähdimme kotiinpäin 11.45. Tuuli oli pohjoisessa eli meille aika vastaista. Nostimme purjeet Airiston eteläreunalla 13.25 ja lähdimme kryssimään Airistoa kotiin. Aika kivasti Miss Elaine kulki, vaikka nousukulma jäikin välissä vaatimattomaksi. Paluumatkalla ajettiin siis enemmän maileja kuin mennessä. Tuuli oli noin 6-7 m/s, aika kallellaan Miss Elaine kryssi.

Aspholmin laituri aamulla

Uimaranta

Uimalaituria oli parannettu

Purjeet vetävät Airistoa ylös

Laskimme purjeet Iso-Pukin kohdalla 16.15, ja olimme Lauttarannassa 16.50.

Kiinnityttyämme kotilaituriin keitettiin perunoita ja tehtiin kanttarellikastiketta. Oli kivaa ja samalla haikeaa syödä istumalaatikossa, yksi kausi alkaa olla lopussa. Ruoan jälkeen Timo lähti pyöräilemään kotiin: Sea of Thieves -pelissä oli "community weekend", ja piti mennä tienaamaan rahaa :)

Eläimet katsovat kaihoisina kanttarellikastiketta

Ei niin kauhean kuvauksellista, mutta hyvää

Me muut kävimme kirjastossa lukemassa lehtiä ja söimme sipsejä paatissa samalla musiikkia kuunnellen - vietettiin siis vielä yksi ilta ja yö paatissa Lauttarannassa. Miss Elainen salonki oli kodikas niin kuin aina. Kesää tulee ikävä, mutta onneksi aina tulee seuraava. Ehkä sekin vähän surettaa, että osalla miehistöä niitä on jo takana enemmän kuin edessä, mutta such is life.

Viikonloppu Turun kaupungin retkeilysaarissa 47 nm

Kesä tuntuu vaan jatkuvan tai ainakin sää on ollut lämmin ja viikonlopuksikin luvassa oli hellettä. Villellä olisi ollut mahdollisuus mennä sunnuntaina syksyn ensimmäiseen jääkiekkoturnaukseen Paraisille, mutta se jäi nyt väliin. Suuntasimme merelle.

Timo pääsi kolmelta koulusta, ja olimme laittaneet paatin melkein lähtökuntoon sitä silmällä pitäen. Pikaisten täydentävien ostosten jälkeen irrotimme köydet 15.30.  Lähdimme ajelemaan Airistolle kauniissa auringonpaisteessa. 

Osan matkasta olisi kyllä päässyt ihan hienosti purjeillakin, ja vähän harmitti, ettemme havahtuneet siihen ajoissa. Syytän jäätelöä, jota söimme Airiston alkupäässä: se vei huomion väärään suuntaan. Matka Maisaareen on aika lyhyt, eivätkä purjeet olisi enää Rymättylän kapeahkolla väylällä kovin hyvin toimineet. Kiinnityimme Maisaaren päälaituriin Peikkorantaan 18.15. Olemme aina aikaisemmin olleet Maisaaren etelänpuoleisessa rannassa, Huhdassa. Peikkorannassa on tarjolla myös sähköä, ja poijut ovat kauempana rannasta eli oli hyvä kiinnittyä. Sähköpistokepaikkoja on tarjolla vähemmän kuin poijuja eli jakaja voi olla tarpeen.

Timo jäi veneelle kokoamaan kanasalaatin valmiiksi: meillä oli kotona valmiiksi grillattuja kanafileitä mukana. Me muut kävimme toimistossa maksamassa satamamaksun. Paikat näyttivät olevan ennallaan, pizzojakin olisi saanut eli palvelu pelaa.

Syyskuu ja sininen taivas

Höyrylaiva  Ukko-Pekka oli matkalla Turun suuntaan. Laiva on myynnissä, eikä se enää ensi kesänä todennäköisesti ajele näillä vesillä.

Maisaaren Peikkorannan laituri

Ville hyppii - välissä keppihevosen kanssa ja välissä ilman

Ilta oli rauhallinen. Rannassa oli aika paljon veneitä, ja joku jo kääntyi poiskin. Pienellä pakkaamisella joku lisääkin oli kyllä mahtunut. Oli jo hämärää, melkein pimeää, kun Eva ja Timo tekivät iltalenkin katsomaan Maisaaren muut vieraslaiturit. Tilaa oli niissäkin, pohjoispuolen Haarlassa oli useampia veneitä, mutta eteläreunan Huhdassa vain yksi pienehkö purjevene.

Peikkorantaa

Haarlan laituri

Hyvin nukutti! Oli rauhallista ja sopivan lämmintä. Kosteaa alkaa olla, siitä (ja nopeasti pimenevistä illoista) tuntee syksyn. Aamulla Miss Elainen kansi ja pressut olivat huomattavan märkiä, kansi myös hiekkainen...

Jatkoimme matkaa lauantaiaamulla 10.35. Pähkinäisiin on matka noin 7 mailia, ja kiinnityimme poijuun 11.40. Matkalla ehti hyvin pestä kannen hiekat pois, sillä aikaa kone lämmitti vettä ja tiskit tulivat tiskattua.

Maisaaren rantaa lauantaiaamulla

Villellä oli mukana radio-ohjattava veneensä. Pähkinäisten laiturin vieressä oli hyvä ajella.

Pähkinäisten Birgitillä oli tällä kertaa myytävänä juustokakkua kirsikkahillolla

Olimme koko viikon suunnitelleet suuntaavamme Pähkinäisiin ja haluavamme saunoa. Silti varasimme saunaa vasta perjantaina, jolloin prime-time oli jo myyty. Saimme vuoron 15-16, ja seuraavaksi paras vaihtoehto olisi ollut yhdeltä yöllä... Saunassa oli saunojia Birgitin mukaan loppujen lopuksi klo 13-04 eli melkein ympäri vuorokauden.... 

Aikainen iltapäivävuoro ei ollut ollenkaan hassumpi. Oli kiva mennä uimaan, kun aurinko paistoi suoraan uimalaiturille. Laiturin edessä oli jonkun verran sinilevää, mutta Eva ja Ville uskaltautuivat silti mereen. Tuuli oli tuonut levää rantaan. Kun pääsi hiukan ulommas, vedessä ei ollut kuin pientä sinilevähaitua. Vesi oli tosi lämmintä edelleen!

 

Pähkinäisten saunan ranta ja uimalaituri

Eva ja Ville uimassa

Evan saunajuoma: Nynäshamnin Systembolagetista kesällä ostettu siili-siideri. Se ehti vähän matkailla ennen kuin tuli juoduksi arvolleen sopivassa tilaisuudessa :)

Saunan jälkeen laitettiin perunat kiehumaan hellalle. Graavi lohi ja katkarapusalaatti maistuivat. Jo lukion ruotsin kirja sen sanoi: "När man svettas, kroppen förlorar salt. Därför smakar en saltbit alltid bäst efter ett bastubad." Jotain jäänyt mieleen siitäkin.

Kalaa ja perunaa

Timo  ei halunnut luontopolulle ja lupasi hoitaa tiskit. Paljon niitä ei tullutkaan, kun käytimme vaihteeksi pahvilautasia. Turkka, Eva ja Ville kävivät kiertämässä koko luontopolun. Rannan viereisellä kalliolla on kiipeilty usein, mutta saunarannan puoleisen pään pähkinäpensaat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Polku oli merkitty sinisillä maalatuilla merkeillä, mutta ne olivat monin paikoin jo aika kuluneita. Osa infotauluista on niin säänsyömiä, ettei niistä saanut enää mitään selvää. Pientä parannettavaa siis olisi, mutta maisemat ovat upeita, niin kuin kuvista näkyy.

 

 

Iltapalaksi grillattiin makkarat (Ville oli suurin piirtein koko päivän kysellyt, joko grillataan....). Tärkeämpää kuin makkarat taisi olla kiehisten vuoleminen ja tulen sytyttäminen.

Kohta meillä on makkarahiillos

Ville teki partion oppien mukaisesti isommasta halosta sytytyspuita puukolla

Pojat keksivät ottaa jalkapallon mukaan ja potkivat sitä sekä Maisaaressa että Pähkinäisissä. Kummastakin löytyy paljon nurmikenttää ja jalkapallomaalit.

Yhdeksältä oli jo ihan pimeää. Avasimme sipsipussin ja rouskutimme niitä kakkosiltapalaksi kuunnellen samalla musiikkia. Nyt täytyi kestää myös mainoksia, kun Spotifyn kesätarjous on jo ohi.

Kotimatkalle lähdettiin sunnuntaiaamulla 10.10. Ajoimme ensin koneella etelän suuntaan laivaväylälle, ja nostimme purjeet 11.15 Vääränmaan kiven kohdalla. Tuuli oli kaakonpuoleista, 3-5 m/s, ja vauhti vaihteli 4-6 solmun välillä. Kevyen leppoisasti paatti kulki!

Vieressämme olleella veneellä oli mielenkiintoinen kiinnittymistaktiikka: otettuaan poijun kiinni keulaan he peruuttivat voimalla laituriin ja kiinnittivät peräköydet niin tiukkaan, että poiju oli syvällä veden alla.

Pähkinäisten laituri jää taakse

Rajakari jäi oikealle, kun poikkesimme Vepsään

Laskimme purjeet Vepsän edustalla  ja kiinnityimme Vepsän "sivulaituriin" 14.25. Pähkinäisistä Vepsään laivaväylän kautta tuli matkaa 19 mailia. Laiturin toisessa päässä on vettä noin 2 m, toisessa vain 1 m. Laiturin keskivaiheilla kaiku näytti 1,7 m eli meille riittävästi. Ajatus oli pysähtyä syömään ja ehkä uimaan. 

Jääkaappi tyhjentyi mukavasti. Söimme kermaista suppilovahverokinkkupastaa (eli pakastimesta vähän pakkosulatettu suppilovahverorasia + kinkkupaketin loppu + eilisen kermaviilidipin loppu + kermaa + spagettia). Tuli oikein hyvää jääkaapinsiivousruokaa taas kerran! Ruoan jälkeen Eva ja Ville kävivät uimassa. Vesi tuntui melkein yhtä lämpimältä kuin eilen Pähkinäisissä, ja oli kiva käydä uimassa.

Vepsän kausi on päättynyt muinaistulien yöhön. Maisaari ja Pähkinäinen ovat auki ainakin lokakuun puoliväliin. On aika hassua, että Turun kaupungista lähimpänä sijaitseva, helpoimmin saavutettava Vepsä menee ensimmäisenä kiinni. Laitureihin saa tietysti kiinnittyä ja löysimme sentään jonkun auki olevan vessan tai puuceen, mutta muuten palveluja ei ole. Turun keskustasta ajava vesibussi Lily on lopettanut vuoronsa elokuun loppuun. Luulisi viikonlopuille riittävän kysyntää vielä syyskuussakin. Maisaaressa ja Pähkinäisissä on pienet joustavat yrittäjät ja kodikas palvelu. Vepsässä on isompi toimija, joka on liikkeellä enemmänkin ansainta- kuin palvelumielessä. Täytyy yrittäjän tietysti leipänsä tienata, ei siinä mitään, mutta voisi Turku miettiä, miten asukkaitaan voisi palvella paremmin (sen sijaan, että Maisaaren ja/tai Pähkinäisten yrittäjien kanssa on tehty lyhyitä sopimuksia, joiden vuoksi kehittäminen on hankalaa).

Vepsän laituri

Ville rakensi rantaan "lämminvesialtaan"

Lähdimme Vepsästä 16.55 ja nostimme purjeet heti sataman edustalla. Sitten vaan ajelimme tuttua reittiä Kauppakarin ohi ja laskimme purjeet Pikku-pukin takana 18.00. Veneitä oli Airistolla liikkeellä hurjan paljon. Ennen Vepsän pysähdystä Turkka laski näkevänsä peräti 50 purjevenettä yhtä aikaa, ja nyt illemmalla myös moottoriveneitä oli paljon liikkeellä. Kaupungin yläpuolella liiteli myös kuumailmapallo. Hieno ilma siihenkin hommaan, korista oli varmasti mahtavat näkymät!

Miss Elaine oli omalla paikallaan 18.40. Timo pyöräili kotiin, muut keräsivät tavarat ja tulivat autolla perässä. Hieno syyskuinen viikonloppu! Toisaalta vähän pelottaa, onko tämäkin hellejakso ilmastonmuutosta, joka vie lumitalvet ja tuo kaiken maailman tuhoja tekeviä hyönteisiä - ei kai silti ole väärin nauttia kesäisestä viikonlopusta.

Kauppakari

Miss Elaine kotilaiturissa

ps. hyönteisistä puheen ollen: Evalta, Turkalta ja Villeltä poistettiin reissun aikana/jälkeen ainakin yksi punkki. Niihin on saanut tottua.