Heräsimme kahdeksan maissa. Sääennusteen mukaan olisi joko pitänyt lähteä ihan heti välttääkseen (toivottavasti) keskellä päivää yli kulkevan sadealueen tai sitten odotettava rauhassa rannassa, kunnes se menee ohi. Valitsimme rauhallisen vaihtoehdon.
Aamupäivä oli vielä poutainen, ja Ville sai kulutettua viimeiset kumpparibensat. Nostettiin perämoottori taas paikoilleen. Tuuli oli yllättävänkin kovaa, ja viritimme saunalaiturilta pitkän sivuköyden vinssille varmistamaan, ettei keula pääse osumaan laituriin. Puolen päivän nurkissa alkoikin sataa. Istuimme ensin Voodoo Ladyn biminin alla juttelemassa, ja kun sen suoja ei enää riittänyt, siirryimme salonkiin.
Lähdimme liikkeelle vasta 15.00. Sateen aikana ja sen jälkeenkin tuuli oli aivan olematonta, mutta sitten se nousi uudestaan. No, tästä oli helppo lähteä liikkeelle, kun ei ollut ketään vieressä.
Nostimme isopurjeen Haverön pohjoispuolella. Tuuli oli aika myötäistä, emmekä vetäneet keulapurjetta ulos lainkaan. Iso toimi kohtuullisesti, vauhti vaihteli 3-6 solmun välillä, kun ajoimme ylös Airistoa kohti kotirantaa. Rauhallista oli niin meno kuin meri muutenkin, vaikka veneitä nyt jonkun verran oli liikkeellä.
Laskimme purjeen perinteisesti Pikku-Pukin kohdalla 18.00. Kävimme vielä kaupungin septilaiturissa tyhjentämässä säiliön. Olimme omalla paikalla 19.00. Sitten pakattiin tavaroita, siivottiin venettä ja ajeltiin kotiin. Joku viikonloppureissu varmaan vielä voidaan tehdä, mutta vähän oli sellainen olo, että kesä on tältä erää ohi. No, heinäkuun viimeinen päivä. Pojilla on vielä reilu viikko lomaa, koulu alkaa tiistaina 11.8.
 |
| Laivakettumme Lux jäi Lauttarantaan pitämään seuraa Miss Elainelle. Molemmat ovat vuodelta 1978 ja tulevat hyvin juttuun keskenään. |
 |
| Pukinsalmessa |
Lauantaina 1.8. kävimme veneellä tyhjentämässä ja pakkaamassa kumiveneen. Pojat saivat homman lopulta hoidettua, vaikka ensin yhteistyö meinasi olla vaikeaa. Timolla oli mukana harjoja porakoneeseen, ja pehmeällä harjalla pohja lähti nätisti puhtaaksi. Pesuaineita ei tarvittu, vaikka vene aika likainen olikin. Se oli tänä kesänä pitkään vedessä, koko ajan Enklingestä (24.6.) asti. Siitä on oma murheensa, mutta ehkä silti "note-to-self": kannattaa pumpata se käyttöön ajoissa. Se on kuitenkin myös sekä iloksi että hyödyksi monessa paikassa.
Juteltiin siitä, mikä kesässä oli parasta, ja molemmat Utöt olivat kaikkien mielestä ne kesän kohokohdat. Sää ei tänä vuonna oikein suosinut, varsinaista rantapäivää ei ollut missään kohtaa, eikä shortseja tai muita hellevaatteita juuri tarvinnut. Se oli vähän tylsää. Rakkaudella paikattu krokotiilimme Genakaan ei päässyt lainkaan veteen. Toisaalta pelkkää sadettakaan emme saaneet, kovaa rankkasadetta tai ukonilmaa ei osunut kohdalle, vaikka usein lähellä oltiinkin. Luonnonsatamia olisi todennäköisesti paremmalla säällä tullut käytettyä enemmän. Tänä vuonnakin tuli luettua yksi kirja ääneen, mutta musiikkia kuunneltiin varmaan vähemmän kuin joskus. Usein on myös kuunneltu Yle Areenan audiodraamoja, mutta tämän kesän Linda ei oikein ollut ainakaan ensimmäisen osan perusteella meitä kaikkia kiinnostava. Sellaisia rauhallisia purjehduksia, jolloin paatti kulkee tasaisesti ja voi vaikka kuunnella jotain, oli kovin vähän.
Ruutuaikaa pyrimme hallinnoimaan, mutta silti siinä voisi olla vielä parempi, ja minusta tämä vuosi meni edellistä huonommin. Ruutua ja kuulokkeita tulee itse kullekin liikaa, koko vehkeet pitäisi välissä sulkea lukkojen taakse. Kännykkä ja erilaiset sovellukset (Sailmate, Windy, SMHI, MarineTraffic, Ilmatieteenlaitos...) ovat melkein pakollisia, mutta samalla sieltä tulee katsottua paljon ihan turhaa. Facebookissa on asiaa satamista, ja jotkut ryhmät, kuten Purjevenefoorumi tai Saariston satamia vastaava Båtliv i Stockholms skärgård, tips på evenemang & smultronställen! ovat ihan mielenkiintoisia ja hyödyllisiäkin. Niinpä ei Faceakaan voi kokonaan poistaa, vaikka siellä asian lisäksi on hirveästi vaikeasti vältettävää "tuubaa". No, ei auta, jotenkin näiden kanssa on yritettävä tasapainoilla.
