Yöllä tuuli puhisi aika lujaa ja vastakkaisesta suunnasta kuin aiemmin. Turkka ja naapuriveneen setä kiristivät köysiäkin yöllä. Sunnuntaipäiväksi luvattiin noin 10 m/s tuulta noin kaakon suunnasta, joten sillä ehkä pääsisi liikkeelle.
Septilaiturilla oli ruotsalaisvene septipumpun edessä. He olivat lähdössä puolen päivän aikaan, joka sopi meille. Tuuli ehtisi vähän rauhoittua, ennen kuin lähtisimme merelle. Pojat vetivät todella pitkän vesiletkun laiiturille ja otimme juomavettä sekä meidän että naapuriveneen tankkiin. Ruotsalaisvene lähti, ja me aloimme myös laittaa venettä lähtökuntoon. Teimme naapuriveneen sedän kanssa suunnitelmat, miten pääsemme välistä pois, ja hän puolestaan meidän paikallemme laiturin kylkeen. Ennen kuin ehdimme lähteä, iso sininen puolalaisvene parkkeerasi vuorostaan septipumpun eteen! Turkka kävi kyselemässä, aikovatko he jäädä siihen. Kyllä, oli vastaus, ilman mitään sen suurempaa selitystä. Heitä ei paljon septi kiinnostanut. Mietimme, että meidän pitää sitten mennä heidän kylkeensä tyhjentämään "kakkatankki", jos letku vaan riittää. Tsekattiin letku - ei olisi riittänyt. Se siitä sitten, tankki täytyi jättää tyhjentämättä tässä. Tällaiset vähän "isännättömät" satamat mahdollistavat kaikenlaisen epäkäyttäytymisen. Epäilen, että harvempi puolalaisvene maksoi satamasta yhtään mitään, kun vessakortteja sai haluamansa määrän suoraan laatikosta koko kesän ajan samana säilyvällä koodilla eli riitti, kunhan joku puolalainen oli kesän alussa saanut koodin tietoonsa.
Lähdimme satamasta vasta iltapäivän puolella. Lähtö meni suunnitellusti. Mietimme vielä ulos ajaessamme, lähdemmekö nyt yli Viroon, sillä olisi ollut aika sopiva tuuli, melko kova, mutta oikeasta suunnasta. Toisaalta aikataulu ei ollut paras mahdollinen, sillä jos matkaan laskee kuluvan noin 17-18 h, saisi ajaa läpi yön ja olisi aamulla perillä. Aikataulusyistä mietimme Gotlannin itäpuolen satamia: josko kuitenkin ajaisimme vielä Gotlannin rantaa hiukan alemmas. Satamakirjasta löytyneet Herrvik tai Katthammarsvik näyttivät mielenkiintoisilta pikkusatamilta nekin.
 |
| Ruotsalaissetä siirsi Scampi-veneensä siihen, missä Miss Elaine oli hetki sitten ollut. |
 |
| Fårösundin satama jää taakse! |
Ajoimme koneella vastatuuleen ja vasta-aaltoon. Tunnin pompittuamme mietimme vielä kerran purjeiden nostamista ja suunnan vaihtamista Viroon, mutta päädyimme itsepäisesti jatkamaan etelään: Östergarnin niemi, jonka länsipuolella on Katthammarsvikin lahti ja itäpuolella Herrvikin, oli alkanut kiinnostaa. Hirveän fiksu päätös ei ollut, Miss Elaine varmaan mietti itsekseen, että "minä olen purjevene, miksi pitää hyppiä täällä aalloissa". Vauhti ei ollut kovin kummoista, kun aallokko haittasi. Timo kiukutteli hetken, koska olisi halunnut suoraan Viroon - eikä se huono idea olisi ollutkaan.
No, pomppiminen palkittiin illalla Herrvikin ilta-auringossa kylpevällä satamalla. Vieraspoijut olivat aika lailla tuulessa, ja muutamat vierasveneet olivatkin kylkikiinnityksessä betonilaitureissa lähempänä rantaa. Täälläkin Hamnguiden (Herrvik on nro 274) on vanhentunut: syvällä satamalahdessa ei ole enää vieraspaikkoja, vaan ne ovat uloimmassa laiturissa sataman itäreunassa. Poijupaikkoja on 10-12. Ajoimme suoraan septipumpulle, ja (jee!) siinä oli toimiva pumppu, jolla tankki tyhjeni. Selvästi huomasi, että Nynäshamnin pumppu ei ollut voinut toimia kunnolla, niin paljon tavaraa tankista tuli.
Päätimme jäädä septilaituriin yöksi. Vedimme vaan paatin lähemmäs rantaa, pois pumpun edestä. Siinä oli paljon rauhallisempi paikka nukkua kuin virallisen vieraslaiturin poijuissa.
 |
| Kansi tuli pestyä merivedellä |
 |
| Herrvikin satama edessä |
 |
| Miss Elaine septilaiturissa |
 |
| Herrvik on edelleen kalasatama |
 |
| Eilen Viggen-lentokone, tänään Viggen-troolari. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti