Veneen leivät alkoivat olla vähän "parasta ennen", mutta sai niistä nyt vielä jotain syötävää aamukahvin kanssa. Totesimme, että jatkamme aamupalaa jonkin hauskan kahvilan tarjoomuksilla kaupungilla. Ensin kävelimme kuitenkin Merikorttelin suuntaan. Kävimme katsomassa, mitä Albanuksen seuraajaksi rakennettavalle Emelialle kuuluu. Sen runko oli saanut suojakseen "pressutalon". johon saattoi kurkistaa parista ikkunasta. Kovin hyvin runko ei näkynyt. Emelia on tarkoitus laskea veteen kesällä 2025.
Myös Merikorttelin rannassa oli vieraspaikkoja, ja siinä oli monta vapaata poijua. Ne olivat kyllä vähän sekaisin, ja enemmän tuulessa kuin MSF:n paikat.
 |
| Edessä Albanus, takana vesibussi Sunnan II, joka ajaa ainakin Kastelholmaan ja Rödhamniin. |
 |
| Merikorttelin vieraspaikkojen poijut |
 |
| Lintuja langalla |
 |
| Emelian pressusuoja |
Merikorttelista jatkoimme keskustan suuntaan. Perinteiden mukaisesti poikkesimme Tyger och sånt -kaupassa, mutta tällä kertaa emme ostaneet mitään. Sitten suunnistimme kahvilaan, Café Viktorin leivonnaiset kiilsivät jo silmissä. Sama kiilto oli selvästi monelle muullakin, sillä paikka oli ihan täynnä ja tiskille oli jonoa. Päätimme olla kärsivällisiä ja odottaa hiukan parempaa hetkeä. Menimme kadun toisella puolella olevaan kirjakauppaan katselemaan. Se on kiva kauppa, eikä sieltä yleensä lähdetä ilman löytöjä. Nyt ostin itselleni syntymäpäivälahjaksi Maailman vahvimman nallen, Bamsen, 50-vuotisjuhlajulkaisun. Bamse on samaa hyvää vuoden 1973 vuosikertaa kuin minäkin! Ville puolestaan kiinnostui Sherlock Holmesin tarinoihin perustuvasta sarjakuvamaisesta kirjasta. Se oli tietysti ruotsinkielinen, mutta ajattelimme sen lukemisen ja kääntämisen olevan vanhemmistakin hauskaa.
Palasimme kirjoinemme Café Viktoriin. Ruuhka oli sopivasti hälvennyt. Jäljellä oli vain valitsemisen vaikeus, niin paljon kaikenlaista hyvää vitriinissä oli tarjolla. Ville ja Eva päätyivät suklaajuustokakkuun, Turkka raparperikakkuun.
 |
| Café Viktor on viihtyisä ja kiva paikka |
Poikkesimme vielä Gallerianin Lekia-lelukaupassa. Sieltä jatkoimme rantaan Lilla Holmenille. Siellä on lintuja ja kaneja häkeissä, sekä kaupungin uimaranta. Riikinkukko oli soidintanssituulella ja avasi pyrstönsä. Sitä Ville ei ollutkaan ennen nähnyt.
Paatille palattuamme otimme kumiveneen laiturille, tyhjensimme ja pakkasimme sen. Se tuli vähän huonosti pestyä (Timolta tulee varmaan vielä noottia aiheesta). Sillä ei näissä kaupunkisatamissa ole virkaa, se on vain tiellä. Kumivenepaketti pääsi omalle paikalleen takakannelle ja genaakkeripussi sijoitettiin salonkiin karttapöydän alle.
Ville oli koko päivän halunnut Mariebadin kylpylä-uimahalliin.(=jankannut asiaa väsymyksen asti). Totesimme suihkun ja saunan olevan tarpeen (+ Evakin halusi liukumäkeen) ja menimme uimaan. Se oli edelleen kiva paikka! Uitiin, laskettiin liukua ja käytiin leikkimässä vesileluilla, joita oli nytkin vapaasti käytettävissä 32-asteisessa ns. terapia-altaassa.
Uinnin jälkeen syötiin vielä paatilla nopea pussipohjainen hawaijinpata. Sitten aloimme ihmetellä reissun jatkoa eli miten menemme maanantaiksi Turkuun, missä Miss Elaine sen aikaa odottelee vai mitä oikein tehdään. Olimme ajatelleet ajaa Timon leirin aikana Tukholmaan, jättää Miss Elainen sinne ja tulla laivalla Turkuun + tietysti sitten Timon kanssa takaisin. Kehnot tuulet ja useampi yö Ugissa sotkivat suunnitelmia, mutta lauantaiksi 8.7. oli luvattu hyvää Ahvenanmeren ylityskeliä. Laskeskelimme, riittääkö aika Tukholmaan saakka. Sitten kävi ilmi, että sunnuntai-illan yölaivat Tukholmasta Turkuun on täyteen buukattu. Harmitti - miksi olimme liian myöhässä varailemassa. Tässä vaiheessa Maarianhaminaan jääminen tuntui tylsältä, kun Ruotsi oli ollut tavoite. Menimme jo nukkumaan, mutta sitten mietimme vielä kerran: Entäs jos ajetaankin suoraan Tukholmaan, ja otetaan paikat sunnuntain aamulaivaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti