Mietimme vielä aamulla, teemmeko tykkikierroksen lisäksi iltapäivällä majakkakierroksen, mutta päätimme jättää sen väliin. Majakka on kuitenkin sen verran matala, että maisemat näkyivät aika hyvin sen juureltakin. Joku toinen kerta sitten.
Sen sijaan menimme 11.30 tykkikierrokselle. Sen piti eläkkeellä oleva panssarivaunu-upseeri Jaak Kriisa, virolainen siis syntyjään, mutta koko ikänsä Ruotsissa asunut. Kierrokselle oli periaatteessa 10 vuoden ikäraja, ja upgreidasimme Villen kahdeksan vanhaksi - onhan hän jo melkein. Hienosti pojat pärjäsivät mukana, vaikka ruotsinkielinen selostus menikin aika lailla ohi heiltä, eikä simultaanitulkkaus kaikin osin ollut mahdollista, niin paljon opassetä puhui. Kiinnostava paikka käydä. Porukassa oli yhdeksän henkeä, kun 10 on maksimi, eli kiinnostuneita näyttää kesällä riittävän.
Tykille kävellessämme puhuimme saarella maisemanhuoltotöissä olevista lehmistä ja vuohista. Mahtaako kolme lehmää vastata 37 vuohta? Miksei lehmiä ole enemmän,? Ville mietti, kuka lehmät lypsää ja sanoimme hänelle niiden luultavasti olevan lihalehmiä. Timo arveli, ettei kukaan jaksa lypsää niitä kuusi kertaa päivässä. Sanoimme, että aamuin ja illoinhan ne vaan lypsetään, johon Timo totesi, että hänen maitomatematiikallaan 2x3 lehmää on kuusi lypsyä päivässä... Olemme puhuneet mehumatematiikasta, kun milloin mitäkin jaetaan tasan tai sinnepäin, näköjään se johti maitomatematiikkalaskuihin. Joskus keskustelut ovat aika dadaa, mutta hauskoja!
 |
| Täälläkin nukuttiin kolmikerrossängyissä, kuten Arholmassakin, jonka tykkipatterissa viime vuonna käytiin. |
 |
| Filtteri- tai suodatinhuone. Patterissa oli varauduttu kaikenlaisiin kaasuhyökkäyksiin. |
 |
| Ammuksia oli 800 kullekin tykille, ei yhtään enempää. Niillä joko torjuttaisiin valtausyritys, tai sitten epäonnistuttaisiin. Laukauksia saattoi ampua melkein kaksi sekunnissa. |
 |
| En ollut ajatellut, miten lähellä Etelä-Ruotsia vanha Itä-Saksan alue on. Miten Neuvostoliitto olisi päässyt Atlantille, jossa päävihollinen NATO oli? Kiertäen ala- tai yläkautta tai sitten Suomen ja Ruotsin pohjoisosien läpi. |
Tykkikierroksen jälkeen vapautimme poijun seuraaville. Siihen ehti jo tullakin meren puolelle seuraava ruotsalaisvene. Kaikki varattavat paikat olivat jo täynnä. Me lähdimme eteenpäin 13.20.
Aallokko oli nyt sivumyötäistä ja tuntui rullaavan vähemmän kuin tullessa. Vedimme keulapurjeen ulos 13.50 ja purjehdimme pelkällä keulalla 14.25 asti. Sitten vedimme sen sisään, sillä ajoimme suhteellisen kapeaa väylää Dragets kanalille ja siitä sitten Nynäshamniin. Dragets kanalin suhteen oli siinä mielessä parempi tuuri kuin viime vuonna, että nyt aurinko paistoi!
 |
| Dragets kanal |
Nynäshamnin rantaan tuuli aika suoraan. Ensimmäisen vieraslaiturin suojan puolen poijut olivat täynnä. Jouduimme laittamaan Miss Elainen kiinni perä tuuleen. Olimme kiinni laiturissa 15.35. Sitten lähdimme ostoksille. Nynäshamnin Rökeri houkutti, ja sieltä ostettiin savukirjolohta ja savustettuja katkarapuja. Vieressä oli vihannes- ja hedelmämyyntipiste, josta saimme perunoita, mansikoita, vadelmia ja kirsikoita. Kävelimme vielä muutaman sadan metrin päässä olevaan Coopiin täydentämään ostokset. Lähdimme jatkamaan matkaa 17.15, ja nostimme purjeet Nynäshamnin edustalla 18.00. Satamasta ulos ajaessamme gotlanninlaiva Visby ajoi sisään. Timo mietti, voiko heitäkin moikata ja nosti reippaasti kätensä. Visbyn komentosillalta tervehdittiin takaisin! Aika kiva juttu, Timo oli mielissään, kun Visby moikkasi häntä.
Ajattelimme suunnata Ruotsin Utöseen seuraavaksi yöksi. Päivä alkoi olla jo aika pitkällä, joten tuntui fiksulta varmistella, onko siellä paikkoja. Satamakapteeni vastasi Norrhamnenin olevan täynnä, tällä tuulella vähemmän suojaiseen Söderhamniin varmaan mahtuu. Mietimme vielä, ja katselimme luonnonsatamia. Ihan vieressä oli Rånöhamn-niminen lahti. Sinne ajoi juuri purjevene sisään, ja päätimme mennä katsomaan paikkaa. Otimme purjeet alas 18.45. Lahden toisella reunalla oli useampia purjeveneitä kiinni kalliossa, joitakin myös ankkurissa lahdella. Lahden toisen puolen kallioissa ei ollut ketään, ja sielläkin oli satamakirjan mukaan hyviä paikkoja, sinne siis! Kalliosta löytyikin valmiita renkaita keulaköysille. Saimme Miss Elainen nätisti rantaan. Olimme kiinni kalliossa 19.20. Rannassa olisi ollut kiva nuotiopaikkakin, mutta metsäpalovaroituksen vuoksi ei voinut sytyttää makkaranuotiota. Sen sijaan keitin perunoita ja söimme Nynäshamnin savukalat, jotka olivat tosi herkullisia - niiden vuoksi kannattaa ajaa Nynäshamniin! Iltapalaksi oli vielä mansikoita ja kirsikoita, ei hassumpaa.
Tuuli kääntyi jonkin verran enemmän länteen vielä illalla, ja vedimme rantaan yhden ylimääräisen köyden, jotta saimme paatin suorempaan, kauemmas styyrpuurin puolella olevasta matalasta kohdasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti