Miss Elainen lokikirja: Maarianhamina

lauantai 31. heinäkuuta 2021

Maarianhamina - Korsholm 60 nm

Heräsimme seitsemän jälkeen ja valmistauduimme lähtöön ehtiäksemme Lemströmin kanavalle ensimmäiseen avaukseen eli kello yhdeksäksi. Naapurivene lähti vähän meitä ennen ja seuraava peräämme, kun irrotimme köydet 8.15. Vaikka ajelimme hiljaa ja söimme samalla aamupalaleipiä, olimme hiukan turhan ajoissa sillalla. Matka kestää vain puolisen tuntia.

Lemströmin kanavalla oli yhdeksältä liikettä vain Lumparnin suuntaan: Neljä purjevenettä ja yksi moottorivene.

Tummia pilviä Ängösundin lossin kohdalla

Lumparnilla ei tuullut juuri lainkaan. Ajaessamme sieltä ulos valmistauduimme purjehtimiseen, eli laitoimme skuutit valmiiksi ja otimme puomipeitteen pois. Nostimme purjeet Långnäsin edustalla 11.15. Tuuli oli aika vienoa, ja yritimme vähän aikaa virsikirjaakin, mutta ei se oikein toiminut. Timo halusi kokeilla genaakkeria, ja kaivoimme sen esiin takahytin komerosta ja viritimme paikoilleen 12.15. Siihen täytyisi hommata järkevämpi skuuttiköysi tai lyhentää nykyinen, se on 20 metriä pitkä, jossa on ainakin puolet liikaa. Ei genaakkerikaan kovin hyvin vetänyt, tuuli oli kovin mietoa. Annoimme sen yrittää tunnin verran, ja vauhdin hiipuessa laskimme sekä genaakkerin että isopurjeen 13.15.

Vaikka genaakkerin skuutin pitää olla pidempi kuin fokan, 20 m on aika ylipitkä... ja rasittava. Toisaalta skuuttiköyttä on käytetty myös pitkänä köytenä luonnonsatamissa tms, eli viitsiikö katkaista...

Ajoimme koneella aika pitkän pätkän, keitimme kahvitkin joskus kahden maissa. Nostimme purjeet uudelleen vasta jossakin Jungfruskärin eteläpuolella. Tuuli nousi aika yhtäkkiä, nostaessa oli jo vähän aallokkoakin. Laitoimme isoon yhden reivin. Keula ei ollut kauaa ylhäällä, sillä tuuli oli niin takaa, että se vain läpsyi. Olisi ehkä pitänyt jatkaa genaakkerilla, mutta sille tuuli taas oli vähän kovaa. Lisäksi genaakkerista löytyi yksi palkeenkieli, joka pitää paikata purjeteipillä - senkään vuoksi ei viitsinyt repiä sitä voimakkaammassa tuulessa. Myös genaakkerin säilytyspussi alkaa olla tiensä päässä päässä. Sitä on säilytetty usein takakannella, joten aurinko on hapertanut sitä. Pitänee koittaa ommella uusi ensi talvena. Purjeneulomon tarjous sellaisesta oli luokkaa 300,- ja se on aika paljon. Ajoimme pelkällä isolla, ja poistimme reivin aika nopeasti. Se tasasi menoa, sillä tuuli hiipui taas, mutta aallokko oli edelleen aika voimakasta. Vauhti ei ollut kauhean suurta, mutta vene kulki kuitenkin ihan nätisti. Laskimme ison vasta Gyltön edustalla 19.00.

Emme olleet tarkkaan päättäneet, mihin menisimme yöksi, lähinnä ajatus oli päästä tänään Kihdin yli. Harkitsimme Meriseuran Granötä, mutta epäilimme sielläkin olevan ruuhkaa näin lauantai-iltana, joten emme viitsineet ajaa sinne. Niinpä päädyimme samalle ankkuripaikalle kuin viime vuonnakin, Korsholmiin Houtskärin itäpuolelle. Yritimme ensin saada keulan rantaan kiinni, ja Timo ja Eva olivatkin rannassa ihmettelemässä keulaköyden kiinnitystä, mutta sitten totesimme kohdan kuitenkin hiukan matalaksi (tuuli painoi vinosti rantaan päin), emmekä uskaltaneet jäädä siihen. Olisi ainakin pitänyt lähestyä kalliota uudestaan vähän eri kohdasta. Niinpä ajoimme keskemmälle lahteen, ja jäimme vain lillumaan ankkuriin. Olimme manööveriyritysten jälkeen paikoillamme 21.00. Sai siis heti laskea lipun.

Ajoimme tänään suureksi osaksi laivaväylillä, ja aika monta laivaa nähtiinkin. Molemmat Turusta ajavat Siljat ja Vikingit eli Galaxy, Baltic Princess, Amorella ja Grace. Lisäksi nähtiin Finnlinesin Naantalista Kapellskäriin ajavat Finnswan ja Finnfellow. Risteilylaiva Europa oli Marine Trafficin mukaan matkalla Visbyseen. Kihdin itäpäässä tuli vastaan Paraisten rannassa nähty pieni kuivalastilaiva Wilhelmine, joka oli nyt sitten viimeisellä matkallansa romutettavaksi Tanskaan. Jotenkin tuntui surulliselta, että sille ei sitten ollut muuta vaihtoehtoa, kun se sentään oli sellaisessa kunnossa, että se ajoi täältä omilla koneillaan Tanskaan.