Söder Långholm - Ängsö - Elmsta Udde 54 nm

Paistettiin aamupala-ciabatta, syötiin aurinkoisessa sitloodassa ja lähdettiin ajelemaan vähän ennen kymmentä. Suunta otettiin pohjoiseen, vaikka etelään olisi kulkenut huomattavasti paremmin. En tiedä, miten meidän reittisuunnittelumme on tänä vuonna erikoisen hankalaa (joku voisi sanoa kehnoa tai mielikuvituksetonta). 

Halusimme poiketa tai ainakin katsoa pienehkön Ängsön luonnonsuojelualueen laiturin (satamakirjan nro 38), ja se tuotti väkisin jonkinlaista mutkaa matkaan. Jotta pääsisimme purjehtimalla edes jonkun pätkän, päätimme ajaa ensin Blidösundetia koilliseen ja sitten takaisinpäin Furusundin ohi lounaaseen, jolloin voisi purjehtia. No, päästiin purjehtimaan eli nostettiin purjeet Furusundin edustalla 12.35. Tuuli oli aika myötäistä ja vauhti vaihteli 3-5 solmun välissä eli aika leppoisaa oli. 

Blidösundissa ajellessa teimme löydön: meressä ajelehti siisti, kaksiosainen sininen kapokkityyny. Luulimme kelluvaa esinettä kauempaa fenderiksi, mutta tyyny se oli ja nostettiin pooshaalla veneeseen. Se ei ollut kauan ollut meressä, kuivui nopeasti takakannella.

Väylä kapeni ja kääntyi vastatuuleen, joten laskimme purjeet Högmarsön edustalla 14.00 ja ajelimme lopun kapean väylän Ängsön rantaan. Siellä on vain pieni laituri, josta osa on varattu vuoro- tai taksiveneelle, eikä laiturissa oikein ollut tilaa. Koska aioimme joka tapauksessa vain tehdä pysähdyksen, emme jääneet odottelemaan, vaan käännyimme takaisin. Olimme ensin katsoneet, että pääsisimme myös lähempänä rannikkoa menevää pienempää pohjoista väylää, mutta siellä oli tarkemmin katsottaessa 12 metrin silta, joten emme lähteneet sinne, vaan palasimme samaa väylää taas Furusundin ohitse ja jatkoimme kohti Kapellskäriä. 

Söder Långholmin laituriin jäi vielä veneitä, kun lähdimme.

Finnhamnin Krogin ranta ja yhteysaluslaituri

Pitää ottaa kuva, kun purjeet ylhäällä :)

Furusund

Ängsön laituri (satamakirjassa nro 38)

Högmarsö. Rannassa netin kuvausten perusteella hyvä ravintola. Ravintolavieras voi myös yöpyä laiturissa. Muistettava paikka, voisi olla kiva käydä joskus!

Olimme suunnitelleet käyvämme Norrtäljessä, mutta Granön rannassa meriseuralaisilta kuullut ja myöhemmin netistä luetut negatiiviset kommentit sen vierassatamasta pelottivat pois ainakin näin lauantai-iltana - sen verran oli mainintaa ravintolan metelistä yms. Vaihtoehdoiksi jäivät Arholma ja sitten Väddö kanal ja Elmsta Udde. Huomiseksi sunnuntaiksi luvataan jonkin verran kovaa ja puuskaista tuulta (puuskat 13-15 m/s), joten silloin ei ainakaan vastatuuleen viitsisi mennä. Elmstassa on nukuttu ennenkin, mutta paikkakuntaa ei ole sen paremmin tutkittu: se ratkaisi tilanteen Elmstan eduksi.

Ajeltiin siis taas kerran koneella. Eva teki matkan aikana lihamakaronilaatikkoa, ensimmäistä kertaa paatissa. Se onnistui hyvin. Söimme sen ajellessamme, ehdimme juuri sopivasti ennen Väddön kanavaa ja Bagghusin sillan avausta. Meillä on koko tämän kesän ollut käytössä 2 kg kaasupullo. Se loppui nyt, melkein heti kun lihamakaronilaatikko oli mennyt uuniin. Vaihdettiin tilalle 5 kg pullo.

Lihamakaa veneessä, hyvin jaksoi uuni paistaa. 

Tyytyväisiä lihamakaronilaatikon syöjiä

Väddö kanal

Bagghusbron

Ville, panda ja kettu toivottavat hyvää yötä. Huomaa hienot TuTo-sukat! Ville on käyttänyt niitä Timon lähdettyä myös yösukkina, keulassa on yksin viileämpää kuin kaksin. 

Kiinnityimme Elmsta Udden rannan poijuun 21.10. Vierasvenesataman pitäjä on vaihtunut. Satamakonttori oli jo kiinni, mutta Turkka oli soittanut matkalta, ja olimme saaneet vessakoodit puhelimessa - maksamme sitten huomenna. Rantaan oli ilmestynyt pieni kahvila ja saunaan oli tehty pieni vilvotteluterassi. Muuten näytti samanlaiselta kuin ennenkin. Vaikuttaa siltä, että rannan tunnuslause "Den lilla hamnen med den stora famnen" toimii edelleen. Myös ruokaa kerjäävät sorsat olivat paikalla, ne Ville muisti edelliseltäkin käyntikerralta. Sorsa sai iltapalapaahtoleipää. Sitten Ville sanoi sille hyvää yötä, ja sorsa ui tiehensä. Ville jätti osan leipäpalasta aamupalaksi, toivottavasti sorsa ymmärtää tulla takaisin.

Ville oli väsynyt, ajelupäivä oli ollut pitkä ja vähän myös pitkästyttävä. Hän keitti itselleen kaakaon ja meni nukkumaan. Kympin jälkeen alkoi sataa ja huomisestakin luvataan pilvistä päivää. Oikein kunnon kesä odotuttaa jotenkin edelleen itseään, vaikka heinäkuu on jo pitkällä.