Herätys seiskalta ja kahdeksalta lähdettiin menemään. Nostimme isopurjeen heti Käringsundin ulkopuolella. Tuuli oli kovin myötäistä, ja vain 4-5 m/s, joten vauhti ei päätä huimannut. Ajelimme pelkällä isopurjeella, keula oli turha vetää läpsyttämään. Tämän reissun ensimmäinen puuroaamu! Kevyessä kelissä oli hyvä syödä aamupalaa.
Käringsundista jäi vähän kaksijakoinen fiilis. Paikka on kaunis, uimamahdollisuudet hyvät, on jotain katsottavaa ja ravintolakin näytti ihan hyvältä. Toisaalta paikka on ahdas, vähän liian suosittu, kun tällä reunalla Ahvenanmaata ei oikein muuta ole (paitsi Enskär, mutta se taas on kovin pieni paikka). Vessat ja suihkut olivat aika likaiset, ihmiset kantavat hirveästi kuraa sisään (nyt kuivallakin kelillä), eikä paikkoja siivota kuin kerran päivässä. Paperit olivat jatkuvasti loppu. Tähän pitäisi minusta panostaa, jos satamasta pyytää 42e - se on aika kallis satamamaksu.
 |
| Otettiin puomipeite pois jo rannassa ja laitettiin kaikki valmiiksi, jotta saadaan purjeet ripeästi ylös |
 |
| Ville ajoi ulos rannasta |
Vedimme keulan ulos vasta 11.25, kun väylä hiukan kääntyi. Ei kuitenkaan tarpeeksi, se läpsyi edelleen, eikä pysynyt sen paremmin virsikirjassa kuin samalla puolella isopurjeen kanssa. Vedimme keulan rullalle ja teimme sen, mitä olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten: viritimme genaakkerin 11.45. Isompana purjeena se pysyi virsikirjassa, ja saimme lopultakin hiukan enemmän vauhtia. Olisi kannattanut ottaa genaakkeri käyttöön jo paljon aikaisemmin! Vedimme genaakkerin takaisin sukkaansa 13.45 Nyhamnin majakan kohdalla. Otimme taas keulapurjeen esiin, mutta se läpsytti kyllä jonkun verran edelleen, ja edelleen ajoimme silläkin virsikirjaa. Ei olisi vielä kannattanut laskea genaakkeria, se olisi toiminut vielä jonkun aikaa paremmin kuin fokka.
Laskimme purjeet neljän maissa Ledfjärdenin eteläpäässä. Siinä tuuli loppui äkkiä ihan kokonaan. Meidän edellämme meni kaksi purjevenettä, niistä toinen oli vähän aikaa sitten ohittanut meidät, ja ensin ne ja sitten me pysähdyimme täysin. Ajoimme siis koneella loppumatkan Degerbyhyn, ja saavuimme sinne 17.30.
 |
| Genaakkeri veti kohtuuhyvin, ja pysyi paljon paremmin asennossa virsikirjassa kuin fokka. Joskus olisi kiva, että keulapurje olisi hiukan isompi. |
 |
| Nyhamnin kohdilla Viking Glory tuli vastaan... |
.jpeg) |
ja samassa kohdassa takaa tulivat ohi niin Finnsirius, kuin Baltic Princess ja Viking Gracekin.
|
 |
| Finncanopus tuli vastaan kapeassa Ledsundin mutkassa |
Saaristomerellä on kesän ruuhkaisimmat viikot, emmekä olleet lainkaan varmoja, mahdummeko Degerbyn laituriin. Rantaa lähellä olevat paikat ovat meillekin liian matalia. Meidän edellämme Degerbyhyn ajoi suomalainen purjevene, ja heti meidän perässämme tuli ruotsalainen. Degerbyssä oli kuitenkin hyvä palvelu: satamakapteeni oli laiturilla, ja ohjasi meidät laiturin pohjoisreunalle samaan poijuun suurinpiirtein meidänkokoisemme Bavarian kanssa, joka oli siinä perä laiturissa. Hyvä väli ja hyvä paikka, mutta emme olisi luultavasti ilman ohjausta siihen osanneet tulla. Tosi kiva, kun jaksetaan katsoa paikkoja veneille ja vähän järjestellä, silloin useampi mahtuu satamaan!
 |
| Degerbyn laituri |
 |
| Kirpputori, kioski ja taukotila tms |
 |
| Turisti-info ja kirjasto |
 |
| Yhteysalus Skarven ajaa Lumparlandin Svinöseen |
Kävimme maksamassa satamamaksun Föglöbutikeniin. Degerbyssä on viimeksi käyty kuusi vuotta sitten, ja muistikuvani kaupasta on hiukan hatara, mutta iso ja hyvin varustettu K-kauppa! Päivän ruokaa ei ollut vielä valittu, ja Ville vinkui kaupasta kananugetteja: "Miksi meillä ei koskaan voi olla nugetteja?" Todettiin, että voi olla ja ostettiin niiden lisäksi valmiita Kievin kanoja sekä ranskalaisia. Ne kaikki sai lämmitettyä uunissa: ensin ranskalaiset, jotka vaativat vähän pidemmän ajan, ja sitten kanat vaan niiden päälle. Aika kätevää, ei tarvinnut paljon muuta tehdä kuin salaatti siihen kaveriksi.

Ruoan ja tiskaamisen jälkeen teimme pienen kävelylenkin. Tosi kaunis ja lämmin ilta. Näitä pitäisi olla vielä pari ennen viikonlopuksi luvattua kovaa sadetta ja myrskyä. Saa nähdä, tuleeko sitä, ja mistä suunnasta sitten tuulee: Tähän asti kovan tuulen on ennustettu tuulevan pohjoisesta ja nyt se onkin etelässä... Matalapaine pyörii Ahvenanmaan päällä niin, että toisella puolella tuulee pohjoisesta ja toiselle puolella etelästä.
 |
| Nuorisoseurantalo ja juhannussalko |
 |
| Keisarin kivi kaiverruksineen. Nikolai I:n pojanpoika Konstantin Konstantinovits, joka oli syntynyt 1865, kuoli johonkin sairauteen Pietarissa 1915. Hänellä oli yhdeksän lasta. Yksi poika oli kuollut rintamalla, kolme bolsevikit teloittivat, mutta neljä lasta ja Konstantinin puoliso Elisabet pääsivät pakenemaan Venäjältä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti