Degerby - Turku 69 nm

Lähdimme Degerbystä puoli yhdeksältä. Vieressämme styrpuurin puolella ollut hieno sveitsiläisvene oli lähtenyt jo joskus aikaisin, ja lähtötouhuissa oli moni muukin. Eteläinen tuuli oli heikkoa. Ajoimme koneella kohti Sottungaa ja söimme taas aamupalaa matkalla. Kiinnityimme laituriin 10.50.

Sinne jäi Degerby

Embarsundsfärjan, vaijerilossi

Ville otti taas "Tutkijakortit" mukaansa ja sai raaputettua itselleen Sottungan leiman. Sitten valitsimme polkupyörät: Sottungan kunta tarjoaa ilmaisia polkupyöriä, joilla voi esimerkiksi pyöräillä kauppaan, niin kuin me teimme. Vierasvenerannasta on Sottunga Andelshandeliin noin kolme kilometriä.

Pyöriä oli paljon. Niiden laatu oli hiukan vaihteleva, mutta kyllä siitä kulkupelin löysi. Ville valitsi hiukan huonosti, sillä hänen "vaihdepyörässään" oli toiminnassa enää ykkösvaihde eli sai sotkea vauhdilla.  

Sottungan laiturissa

Sottungan rantaan oli lisätty poijuja myös ravintolalaiturin ulkopuolelle. 

Rannan pyörävalikoimaa

Ville raaputtaa leimaa passiin

Sottunga Ahl. Kanojen ääntä kuuluikin jostain. Ukkoa tai akkaa ei nähty.

Jäätelöt on jo syöty

Pieni, mutta hyvin toimiva kauppa!

Kaupasta ostettiin jäätelöiden lisäksi myös kahvipullat. Paikallinen vanhempi setä toi juuri vadelmia kauppaan myytäväksi, ja ostimme rasian. Oli hyviä! Hän sanoi menevänsä myymään niitä myös vierassatamaan. Paljon muuta hänen puheestaan ei ymmärtänytkään, aika jännältä kuulosti Sottungan svenska. 

"Matkamuistoina" kaupassa myytiin kahta Sottunga-frisbeetä, mid-range tai putter. Ville valitsi mid-rangen. Ja hurraa: kaupasta löytyi pakastepussinsulkijoita!! Ne ovat kadonneet markkinoilta, ja olemme kesän aikana etsineet niitä kaikista pienistä saaristokaupoista - josko jossakin olisi vielä vanhaa varastoa. Ja nyt löytyi! Joku muukin oli kuulemma tänä vuonna kysellyt niitä...

Kaupan vieressä oli kylän koulu. Koulurakennus on peruskorjattu 2009 ja piha oli hoidettu ja hyvässä kunnossa. Lapsiakin ainakin YLEn jutun mukaan on, mutta ruotsalaisvanhemmat ova muuttaneet Suomeen juuri siksi, että saavat opettaa lapsensa kotona. Sottungan koulu sulki ovensa 2019, mutta avautui uudelleen 2023, kun ekaluokalle tuli yksi oppilas. Onhan se kiva, että ei ole ainoa oppilas koulussaan, vaan on kavereita. Silti aika surullista, että pienet koulut eivät pärjää edes Ahvenanmaalla, jossa kunnat kuitenkin yrittävät satsata niihin toisin kuin manner-Suomessa. Korjaus myöhemmin: Nyt koulu on taas auki, koulussa on jopa 9 oppilasta! 

Koulun pihalla oli tosi hyvä vaijeriliuku

Koulurakennus ja nurmikenttä

Sottungasta jatkettiin eteenpäin 12.50 eli kaupparetkeen meni pari tuntia. Tuuli oli edelleen etelänpuoleista, lähellä kaakkoa. Päätimme ajaa Husön ohitse hiukan etelämmäs, jotta saisimme paremmin purjeilla vetävän linjan yli Kihdin. Nostimme purjeet 14.30 Husön eteläpuolella. Se oli ihan hyvä ratkaisu! Vaikka jouduimme vähän kiertämään, saimme todennäköisesti paremman vauhdin. Miss Elaine kulki loppujen lopuksi niin hyvin, että päätimme jatkaa samantien kotirantaan saakka. Olimme ajatelleet nukkua vielä yön Granössä, mutta lauantain tuuli näytti vähäisemmältä ja sadekin uhkasi ainakin iltapäivällä. Siispä vaan ajettiin. Tuuli oli välissä yllättävänkin kovaa, ja kun tiukasti sivuvastaiseen ajettiin, mentiin aika vinossa. Yksi reivi olisi voinut olla ihan hyvä. Nyt Miss Elaine oli jonkun kerran jo lähellä broachata. 

Lämmin ilma - shortseissa pärjäsi aika pitkälle iltaan

Baltic Princess taas kerran

Lux pitää tiukasti kiinni tassuillaan, ettei putoa

Isopurje on vanha, ja nyt se alkaa näyttää hiukan venyneeltä

Airistolla oli tosi hiljaista. Viking Grace ja Baltic Princess nähtiin tietysti taas matkalla mennen tullen, mutta myöhemmin illalla ei ollut liikkeellä kuin yksi risteilylaiva ja pari pientä moottorivenettä. Laskimme keulapurjeen Rajakarin kohdalla vähän kympin jälkeen ja isopurjeen 22.40 Kauppakarin kohdalla. Sitten ajeltiin hämärässä kesäillassa Lauttarantaan ja kiinnityttiin omalle paikalle 23.45.

Pakkasimme mukaan vain välttämättömimmät tavarat ja ajoimme kotiin. Timon Momentum-leiri loppui myös tänään, joten hän oli jo kotona. Syötiin vähän myöhäistä iltapalaa (mm. ne Sottungan vadelmat!), päivitettiin tärkeimmät kuulumiset ja painuttiin nukkumaan. Semmoinen reissu tällä kertaa. Eiköhän tähän kesään vielä joku toinenkin retki mahdu. Veneasumiseen ei ainakaan ole kyllästytty.