Verkan - Korkiakari 16 nm

Herätyskello soi 7.30. Eva ehti käydä saunassa ja suihkussa ennen menimme Buffaloon aamupalalle. Olimme ajatelleet ottaa Dalin mukaan terassille, mutta se ei ollut yhtään kiinnostunut lähtemään vielä rantaan, joten jätimme sen koppaansa nukkumaan. Aamupalaa tarjoillaan Buffalossa joka päivä heinäkuun loppuun, sen jälkeen vain viikonloppuina. Ehdimme sopivasti syömään sen heinäkuun viimeisenä päivänä, ei katkennut aamupalaperinne.

Verkan aamulla. Fiskö lähti lenkilleen.

Villen aamupalalautanen. Pekonia riitti Dalillekin.

Aamiaiselta palasimme paattiin. Dali loikoili edelleen laiskana kopassaan. Timo otti hihnan esiin, ja Dali nousi ylös, venytteli kunnolla ja... palasi takaisin petiinsä. Ville otti vähän turhan runsaasti pekonia aamupalalla, ja nappasimme sitä vähän mukaan lautasliinaan Dalille. Nyt se tuli käyttöön: pekonin haistaessaan Dali nousi pedistään vauhdilla.  Lähdimme kaikki kävelemään Korppoon keskustaan.

Shoppailimme Korppoon torilta kanttarelleja ja kahvipullat. K-kaupasta kävimme hakemassa Bagar Bengtin perunalimpun. Kirkkokin oli auki, ja kävimme siellä vuorotellen katsomassa - joku aina odotteli Dalin kanssa kirkkomaalla.

Lähdimme Verkanilta 12.40. Kävimme ensin tyhjentämässä septin, kun sitä ei ollut edellisen reissun lopuksi tehty, ja sitten ajelimme pohjoisen suuntaan. Tuuli on aika heikkoa ja myötäistä. Nostimme isopurjeen 13.40 Lillpensorin kohdalla. Keulaa emme edes yrittäneet ottaa käyttöön, se olisi todennäköisesti vain läpsynyt, emmekä yrittäneet genaakkeriakaan - sillekin tuuli olisi (ehkä) ollut turhan myötäistä. Meno oli leppoisaa, mutta edettiin kuitenkin. Kuunneltiin lisää JVG:ta, juotiin kahvit ja viilenneltiin Dalia märällä pyyhkeellä. Sillä on turhan paljon turkkia näihin lämpötiloihin. Onneksi se itsekin ymmärsi, että märkä pyyhe viilentää mukavasti oloa. 

Pojat kinasivat jostakin turhasta Verkanilta lähdettäessä ja koitin selittää, että voisi puhua toiselle nätimmin. Totesin, että voidaan kyllä mennä suoraan kotiinkin, jos kinastelu jatkuu. Kiitos, kun otit enemmän limsaa, kuittasi Ville Timolle. Sitten he vuorotellen kiittelivät ja kehuivat toisiaan erilaisista tyhmyyksistä. Että silleen, matka jatkuu vaan Joensuusta länteen ja Kuopiosta pohjoiseen, noin JVG:ta siteeraten.

Dali torkkui pyyhkeen alla, useimmiten varjossa ruorimiehen penkin alla

Välissä Dali kävi katselemassa maisemia. Se meinasi hypätä istumalaatikosta kannelle, mutta sitä emme antaneet sen liikkeellä ollessa tehdä. Rohkeus on lisääntynyt hurjasti, kun se ei kesäkuussa meinannut uskaltaa kulkea kantäkkiä pitkin.

Laskimme purjeen Korkiakarin edustalla, ja ajelimme sitten rantaan. Kiinnityimme 17.00 Meriseuran laituriin tai oikeastaan kallioon - rannassa on osin laituria, osin kiinnitytään suoraan pystysuoraan kallioon. Rannassa on vain kaksi poijua, ja ne olivat jo käytössä. Uskaltauduimme ottamaan mooring linen kiinni, vaikka se ei suosikkikiinnittymistapamme olekaan. Mooring linet olivat jotenkin sekaisin, ei ollut oikein selvää, oliko viereinen köysi sekaisin meidän köytemme kanssa vai ei. Yritimme sitä ihmetellä, mutta vähän arvoitukseksi se jäi. Poijut olisivat selkeämpi ratkaisu. Viimeisenä rantaan tullut vene laski ankkurin ja kiinnittyi kalliossa oleviin lenkkeihin. Niitä on kalliossa useammassa paikassa.

Korkiakarin ranta

Kävimme heti Dalin kanssa lenkillä rannassa. Korkiakari on kaunis saari, hiukan karumpi ja kallioisempi kuin Aspholm tai Granö. Saaressa menee useampi kiva polku. Dali juoksi poluilla innoissaan ja hyppi kallioilla. Kuumuus ei yhtäkkiä väsyttänytkään yhtään. Koko saari on Meriseuran aluetta. Toisella rannalla oli iso saunarakennus tupahuoneineen. Tuvassa oli keittiö, takka sekä kaikenlaisia pelejä. 

Villen ja Evan lenkkeillessä Dalin kanssa Timo oli jo alkanut pestä perunoita ja silpunnut sipulit. Eva ja Ville ehtivät käydä vielä nopeasti veneen perästä uimassa, sitten tehtiin kanttarellikastike ja keitettiin perunat. Hyvää tuli, kastiketta olisi voinut olla hiukan enemmänkin.

Pojat lähtivät ruoan jälkeen pelaamaan ilmakiekkoa ja biljardia tupahuoneelle. Sitten mentiin saunaan ja uimaan. Sauna toimii samalla systeemillä kuin Granössäkin eli naisille ja miehille on erilliset puku- ja pesuhuoneet, löylyhuoneeseen mennään uikkareissa. Hyvä järjestely, ja tilaa oli suurin piirtein saman verran kuin Granössäkin. Kaikki kävivät uimassa.

Pojat pelasivat biljardia. Timo oli aiemmin pelannut netissä eli säännöt olivat tiedossa. Livenä oli vaikeampi osua palloon sopivasti.

Korkiakarin uimalaituri

Näkymä uimalaiturilta saunan suuntaan 

Sauna- ja tuparakennus terasseineen. Terassilla oli myös kaasugrilli. Siisti tiskauspaikkakin oli talon takapuolella.

Saunan jälkeen Timo iltalenkitti Dalin. Dali teki lenkillä tuttavuutta naapuriveneen tyttökoirien kanssa, eikä rähissyt. Eva ja Turkka kävivät tiskaamassa. Ville viritti riippumaton keulaan ja lueskeli siinä.

Suolaiset sipsit dipillä maistuivat hellepäivän iltapalaksi. Heinäkuu alkoi olla ohi, kun mentiin nukkumaan. Ilta oli jo tosi pimeä. Äkkiä kesä menee, sille ei mitään voi, vaikka haluaisi. Kuten ns. tyyneysrukouksessa sanotaan: Anna voimaa hyväksyä ne asiat, joita ei voi muuttaa, ja rohkeutta muuttaa ne, jotka voin, sekä viisautta erottaa nämä kaksi asiaa toisistaan.