Lehmäsaari - Loviisa 31 nm

Lehmäsaarta emme sen enempää kiertäneet, vaan lähdimme aamualan jälkeen jatkamaan matkaa. Aamupalaa syödessä satoi, ja laitoimme purjehdushousuja jalkaan - se varmaan takasi, ettei sadetta saatu kuin illalla Loviisassa.

Lehmäsaaren laiturin päässä oli pieni sauna

Kiersimme Kukourin linnakesaaren. Se oli osa Ruotsinsalmen merilinnoitusta, jännä pyöreä pieni linnake.

Ville oli vähän aikaa riippumatossa keulassa, kun ajettiin aluksi koneella. Sitten häntä alkoi epäilyttää, kun paatti hiukan keinui sivuaallokossa.

Nostimme purjeet 11.00 Kaunissaaren kohdalla. Tuuli oli sivumyötäistä ja suhteellisen kevyttä. Timo halusi vaihtaa genaakkeriin, ja laskimme keulapurjeen & nostimme genaakkerin klo 13 Ålandsgrundetin kohdalla. Ihan hyvin genaakkeri vähän aikaa toimi, kunnes tuuli oli liian sivussa. Laskimme genaakkerin 13.40. Sitten ajoimme vielä hetken pelkällä isolla, kunnes laskimme sen Loviisan sisäänajoväylällä 14.15. Loppumatkan ajelimme koneella ja kiinnityimme poijuun Loviisan Laivasillan laituriin 15.20. Laiturin suojaisempi puoli oli jo aika täynnä, ja jäimme ulommalle, tuulisemmalle puolelle parin muun melko samaan aikaan tulevan veneen kanssa. Mietimme vielä siirtymistä, kun laiturin toisellakin puolella olisi joku väli ollut, mutta emme sitä tehneet, koska yön kovan tuulen pitäisi tulla enemmän mantereen suunasta, laiturin suuntaisesti.

Genaakkeri ylös!

Loviisan Laivasillan laiturissa. J. L. Runeberg ajaa näköjään Loviisaan asti, ei vain Porvooseen. Se tuli rantaan hiukan meidän jälkeemme.

Vieraslaiturin veneitä

Vieresä oli Puuvenelaituri

Tehtiin ruokaa, thai-pataa kanalla. Pojat menivät käymään saunassa. Eva ja Turkka tekivät sillä aikaa pienen lenkin kaupungilla. Tuuli alkoi yötä kohti yltyä. Puolilta öin viuhui jo kohtuullisesti.  

Raatihuone tai kaupungintalo. Loviisa on perustettu 1745. Se sai nimensä kuningatar Lovisa Ulrikalta. Se perustettiin raja- ja linnoituskaupungiksi, kun Ruotsi oli Uudenkaupungin rauhassa 1721 menettänyt ns. Vanhan Suomen Venäjälle. Kaupungin edessä on Svartholman linnoituksen rauniot, eiköhän niitäkin mennä ihmettelemään.

Loviisan vanha kaupunki oli kivannnäköistä. 

Loviisan kaivohuone

Pariinkin katuun oli maalattu suomeksi tai ruotsiksi erilaisia ajatelmia tai mietelauseita, kuten  alla

Päiväkodissa opetettiin, että "se on, joka sanoo"... Konfutselaista filosofiaa siis.

Muutakin löytyi, kuten:

Yhden vanhan talon aidassa oli luukku...

...jonka voi avata. Aika hauska idea!

Illalla Turkka lisäsi vielä yhden köyden keulaan. Aika hyvin tuuli puolilta öin, mutta ei nyt vielä 20 m/s niin kuin Hangossa, jossa puuskat olivat käyneet 28 m/s:ssa.