Menimme aika myöhään nukkumaan, ilta oli liian kaunis nukkumiseen. Oli mukava katsella lahdelle pressujen suojasta. Siksi olikin vähemmän mukavaa, että herätys tuli poikkeuksellisen aikaisin: heräsin viiden aikaan ensin auton moottorin pärinään ja pyörien ratinaan rannan sorassa. Sitten kuului melko äänekästä ruotsinkielistä puhetta. Kielen tunnisti, vaikka sanoista ei kunnolla selvää saanutkaan. Ajattelin ensin kyseessä olevan jonkun äijien kalastusporukan, mutta noustuani katsomaan istumalaatikkoon näin uimalaiturin lähellä vain nuoria poikia. He olivat vähän turhan ”iloisella” tuulella, se alkoi olla enemmänkin ilkivaltaista hauskanpitoa. Möly oli turhan äänekästä, ja sitten he vielä alkoivat heitellä jotain laiturilta mereen – ilmeisesti jotain tavaraa rantamakasiinin kunnostustyömaalta. Mietin, että pitäisi mennä kyselemään, mitä he oikein ovat puuhaamassa, mutta en sitten kuitenkaan tohtinut. Turkka tuli myös istumalaatikkoon, ja näimme poikien lähtevän pienellä punaisella Hondalla tiehensä.
Aamulla kerroimme tapahtumista sekä työmaan miehille että sataman tädille. Molemmat olivat ihmeissään, yleensä on hyvin rauhallista. Jotain metallikamaa näkyi meressä, ja työmaan miehet nostivat ne ylös. Rannassa oli heti aamulla kovasti actionia, kun paikalle tuotiin kaksikin lastillista betonia isoilla betoniautoilla. Jännää.
Päivä oli lämmin ja kaunis. Päätimme jäädä paikalleen toiseksi yöksi, sillä purjehtiminen ei olisi kuitenkaan onnistunut kovin kevyellä ja suunnaltaan vaihtelevalla tuulella. Pojat plutivat mielellään rannassa. Sitä hyödynnettiin kahteen kertaan ja pitkään. Kumivene, krokotiili Gena, muoviveneet, uimarengas, sekä rannan yhteiskäyttöiset hiekkalelut – kaikki olivat käytössä. Suihkussakin pojat kävivät kahteen kertaan, kun tukista piti pestä rantaleikkien hiekat pois. Pojille jää varmaan Vargatasta kuva ikuisen kesän, auringon ja lämpimän veden rantana, kun olemme täällä aina olleet kauniilla, helteiselläkin säällä.
Kävimme Timon kanssa kaupassa pyörillä hakemassa jäätelöt ja jotain muuta pientä. Tein kana-caesar-salaattia ruoaksi ja sen kanssa syötäväksi löytyi kaupasta Ålandsbagerietn ”torpedoja”, maukkaita pikkupatonkeja. "Hyvää mömmöä", sanoi Ville.
Täytimme vesitankin. Vargatasta saa vesijohtovettä, sen varmistimme jo aikaisemmalla käynnillä.
Illalla pojat kävivät vielä kokeilemassa rannan kiipeilytelinettä. Se oli tämän vuoden uutuus. Ennen iltapalaa ongimme vielä vähän aikaa laiturilta. Homma meni pelkäksi pikkukalojen syöttämiseksi, saalista ei tullut. Ehkä kalat olivat jo nukkumassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti