Aspholm - Yxskär 25 nm

Tein illalla På kryss -lehdessä olleen ohjeen innoittamana leipätaikinan valmiiksi aamua varten. Ohjeen mukaan se piti jättää kohoamaan yöksi ja paistaa aamulla sämpylämäiseksi peltileväksi. Taikina oli kohonnut hyvin. Se oli uunissa 200 asteessa noin 15 min, uuni olisi ehkä voinut olla vähän kuumempikin. Siitä saatiin tuoreet leivät aamupalalle, ja oikeastaan se oli vielä parempaa iltapäivällä - kai maku jotenkin tasaantui. Joka tapauksessa resepti meni jatkoon, sitä voi tehdä toisenkin kerran. Käytin ruis- ja vehnäjauhoja, ja mausteena unikon siemeniä eli en ollut ihan uskollinen ohjeelle, mutta jauhojen laadulla tuskin on paljon väliä. Seuraavan kerran voin kokeilla lisätä vaikka neljän viljan hiutaleita.

Leivästä tuli otettua kuva vasta, kun suurin osa oli syöty...

Lähdimme Aspholmista 11.00, ja nostimme purjeet puolen tunnin päästä Gullkronan reunalla. Tuuli oli aika lähellä myötäistä, ja jiippailimme eteenpäin ihan Gullkronan ohitse. Siellä näytti hyvin rauhalliselta, rannassa taisi olla kolme purjevenettä. Tietysti puolen päivän maissa monet ovat liikkeellä, eivätkä rannassa, mutta silti epäilimme hyvin "kutsuvien" koronaohjeiden ehkä vaikuttaneen veneiden määrään.

Pari tuntia vene kulki mukavasti, mutta sitten tuuli katosi käytännössä kokonaan muuttuen ennusteen mukaiseksi merituuleksi, joka oli täysin vastainen. Otimme purjeet alas ja jatkoimme moottorilla Borstön suuntaan. Tuuli lisääntyi taas jonkun verran ennen Borstötä olleen noin 8-10 m/s idän ja etelän välistä. Aioimme mennä Borstöhön, mutta ranta ei ollut täysin suojainen itätuulelta, emmekä viitsineetkään jäädä siihen. Vähän harmitti, kun Borstö-gumma jäi edelleen näkemättä. Borstön jälkeen puuskittainen tuuli nosti jopa vaahtopäitä, äkkiä tuuliolot muuttuvat. Mietimme vaihtoehtoja ja päädyimme kokeilemaan luonnonsatamaa Yxskärissä, saaren lännenpuoleisella rannalla. Paikka löytyi partiolaisten satamakirjasta, nro 60.

Laskimme siis ankkurin ja virittelimme paatin paikoilleen. Timo vei keulaköyden kumiveneellä rantaan. Siellä oli joku tolppa, jota käytimme hyväksi ja lisäksi vedimme toisen köyden johonkin rantakoivuun. Kalliokiiloja olisi kyllä hyvä hankkia, jos aikoo enemmän käyttää luonnonsatamia. Yksi pidempi köysi olisi myös hyvä. Saaren itäpuolella on myös luonnonsatama, ja ilmeisesti myös jotain koukkuja kalliossa sekä PSS:n puucee.

Yxskär on aika kallioinen, jyrkkä ja Villelle hankalakulkuinen. Kävimme vähän tutkimassa saarta, teimme ruokaa ja sitten pojat alkoivat onkia paatista. Miss Elainen ympärillä parveili pieniä kaloja, jotka olivat madoista kovin kiinnostuneita - varsinkin Villen madon ympärillä niitä oli ruuhkaksi asti. Niistä Ville sai elämänsä ensimmäisen saaliin!

Villen ensimmäinen onkisaalis!