Timo kiukutteli hampaansa kanssa, sillä ylhääältä oikealta oli poskihammas irtoamassa. Se vaivasi, mutta ei meinannut lähteä. Timo repi sitä sitkeästi, koska se haittasi syömistä, ja sen kanssa olisi hankala syödä ribsejä Buffalossa… Kun motivaatio oli kohdillaan, hammas lähti irti. Timon hammasrivistö on nyt aika harva, sillä poskihampaan lisäksi puuttuvat myös molemmat kulmahampaat.
Verkanille tulimme noin 11.15. Ajoimme ensin septin tyhjennykseen. Polttoainetta emme tankanneet, tankki on edelleen niin täynnä. Sitten siirsimme paatin poijupaikalle laituriin. Satamapoikia oli vastassa ja kiinnittämässä köysiä kummassakin laiturissa. Veneitä oli yllättävän vähän, tullessamme laiturissa oli vain kaksi venettä.
Kaivoimme poikien potkulaudat käyttöön keulan lokeroista. Sitten lähdimme kauppareppuinemme ja pullokasseinemme kävelemään/potkimaan kohti keskustan K-kauppaa. Roskis saatiin sataman roskikseen. Siinä oli lukkokoodi, mutta saimme sen satamapojilta. Roskisreissun aikana Ville onnistui kaatumaan potkulaudallaan ja sai nirhauman polveensa. Se täytyi käydä laastaroimassa paatissa, mutta onneksi vahinko ei ollut suuri.
Kauppaan on Verkanin rannasta kilometrin verran matkaa. Kaupan edessä on pieni tori, jossa oli vihannesmyyjä, kukkien myyntiä, kahvila ja kalamyyjä. Ostimme vihannesmyyjältä kesän ensimmäiset uudet perunat, samoin herneitä, kukkakaalin ja porkkananipun, sekä ison pussillisen kirsikkatomaatteja (tosi makeita ja hyviä!). Viereisestä kalakojusta ostimme vielä paikallisen Ullan leipoman saaristolaislimpun. Pojat menivät viereiseen leikkipuistoon odottamaan kauppareissun ajaksi.
Verkanin K-kauppa on aika iso ja hyvin varustettu. Huvittavaa muuten, että kassan käsidesipulloa lukuun ottamatta koronarajoitukset eivät kaupassa näkyneet: Kassahihnalla oli välikapulat käytössä, eikä missään huomauteltu turvaväleistä. Teimme aika isot täydennysostokset, sillä edellisen kerran olimme käyneet kaupassa Nauvossa viikko sitten.
Kun ostokset oli saatu paattiin ja lokeroihin, olimme kaikki hyvin valmiita Buffaloon. Ville ilmoitti haluavansa pääruoaksi mansikoita ja herneitä ja jälkiruoaksi lihapullia. Timo oli puhunut ribseistä monta kertaa. Buffalo täytti odotukset tälläkin kertaa. Timo sai ribsinsä sekä jälkiruokaa, Ville lihapullia, Eva etanoita alkupalaksi ja halloumihampurilaisen pääruoaksi ja Turkka kapteenin pihvin. Buffalo vaan on kiva: Hyvää ruokaa ja rento ja mukava ympäristö.
Mietimme, jäämmekö yöksi vai jatkammeko matkaa, ja päädyimme jatkamaan. Lähdimme Verkanilta noin 17.15. Suunnistimme Jungfruskäriin, ja saavuimme sinne puoli yhdeksän maissa. Ajaessa oli aika viileää, meri tekee tuulesta äkkiä kylmää. Purjehdustakki oli varsinkin ruorimiehellä tarpeen. Laiturissa oli seitsemän venettä, ja mahduimme mukavasti laiturin uloimmalle sivulle kahden veneen väliin. Kiinnitystapa Jungfruskärissä on ankkuri – sen lasku sujui hyvin. Viereisen Bavarian kapteeni tuli ottamaan köydet vastaan, ja muutenkin oli helppo rantautua, sillä tuuli ei juuri painanut ja laituri oli mukavan korkea.
Kävimme rannassa lähinnä puuceeretkellä, mutta jätimme tarkemman luontopolun tutkimisen huomiselle. Vessan lähellä olevaa taloksi naamioitua tykkiä käytiin katsomassa. Se oli saanut päälleen uuden "talon" sitten viimenäkemän (joka oletettavasti oli 2008). Lisäksi se oli aidattu, sekin oli uutta. Veneessä keitettiin iltakaakaot tai -teet, ja sitten kaikki olivat valmiita unten maille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti