Nyköping - Nåttarö 38 nm

Käännyimme Nyköpingistä takaisin pohjoiseen. Irrotimme köydet 10:00. Ajoimme ensin bensa-aseman ja septin tyhjennyslaiturin suuntaan rantauoman toiselle puolelle. Septitankin tyhjennyslaiturissa oli pieni moottorivene, joten päätimme ajaa odottaessamme tankkaamaan. Otimme tankkiin vajaa 30 litraa dieseliä. Perämoottorivene oli edelleen septilaiturissa. Turkka kysyi veneessä olevalta naiselta, meneekö heillä siinä vielä kauan. Nainen sanoi odottavansa miestään, joka "tulee ihan kohta". No, me jäimme myös odottamaan. Hetken päästä nainen nousi veneestä, ja veti veneen hieman sivummalle sanoen, että tässä vielä vähän kestää, joten hän siirtää veneen. Hyvä niin, ajoimme sitten septipumpulle. Vähän höpsöä kaiken kaikkiaan vallata septin laituri laskettuaan veneen luiskasta, tilaa olisi ollut muuallakin.

Septipumppu oli vähän erilainen kuin aiemmin käyttämämme. Turkka otti letkun ja iski sen tyhjennysreikään kiinni komentaen Timoa tai minua painamaan nappulaa. Pumpputolpassa ei vaan ollut yhtään nappulaa painettavaksi, siinä oli vain erilaisia valoja, joista vihreä paloi. Sanoin, ettei täällä ole mitään, mistä voisi painaa, se varmaan käynnistyy sieltä. Turkka ei meinannut uskoa, mutta käänsi kuitenkin letkun venttiilin auki, samalla kun päästi varomattomasti suukappaleen raolleen tyhjennysläpiviennistä. Kakkalietettä törpsähti kannelle, ja tyylikäs lemu levisi laiturille. Samalla luin ohjeita pumpun vierestä: "Öppna inte kranen innan munstycket är anslutet mot båten". Se luki aika isolla laiturissa, ja vieressä oli tarkemmat ohjeet pumpun käyttämiseen. Turkalta pääsi unohtumaan 11. käsky "Älä hosu".

Septipumppu oli hyvä ja tehokas, kunhan letku oli kunnolla kiinni tyhjennysreiässä. Letkua piti painaa tosi lujaa, jotta se pysyi paikallaan. Onneksi vieressä oli myös vesiletku, joten saatiin pahimmat sotkut siivottua heti. Lähdimme ajamaan ränniä merelle päin. Otin ämpärillä vettä ja pesimme Timon kanssa kannen vielä vähän paremmin. Samalla tuli pestyä ämpäritkin.

Päiväksi oli luvattu heikkoa, suunnaltaan vaihtelevaa tuulta. Turkka arveli, että jos menemme ulkomeren kautta pohjoiseen, saatamme kuitenkin päästä purjehtimaan. Näin teimme, ja nostimme purjeet päästyämme väljemmille vesille. Niin teki moni muukin, veneitä ajoi rännistä melkein jonossa ulos. Purjeet olivat ylhäällä heti kello yhdentoista jälkeen. Purjehdimme Landsortin majakkaa kohti tarkoituksenamme päätyä yöksi jonnekin Svenska Utön lähelle. Purjeet vetivät aluksi ihan hyvin 5-6 solmua. Vaikka tuuli oli heikohkoa, pääsimme nousemaan ihan kohtuullisesti. Levangin säätö ihan sivulle auttoi myös. Kun reitti kääntyi enemmän länteen, tuuli muuttui melko myötäiseksi ja vauhti hidastui neljään solmuun ja allekin. Siihen ei säätö enää auttanut. Aurinko paistoi, ja veneessä oli aika kuuma. Näimme parikin hyljettä uiskentelemassa. "Andersson" ajoi osan matkaa, ja autopilotin tuuliperäsin näytti toimivan hyvin.

Hyödynsimme leppoisaa keliä, ja pleissasimme lenkkejä muutamiin uusiin fenderiköysiin. Ajatus olisi vaihtaa kaikkien fenderien köydet, sillä osa niistä on kovin kuluneita, ja osa muuten vaan tylsää materiaalia. Työ jäi vielä kesken, sillä rihmaaminen ei ollut yhtä kivaa kuin pleissaaminen. Vaikka köyden pää on poltettu, se on siistimmän näköinen, jos ne jaksaa vielä rihmata. Turkka viritti lazy jackit paremmin. Ne kiinnitettiin pidemmälle puomiin.

Joimme purjehduksen aikana myös pari voileipäkahvit. Laskimme purjeet kello viiden jälkeen, Landsortin majakan ohitettuamme. Lazy jackit toimivat nyt hyvin, isopurje laskeutui nätisti puomin päälle. Toki tuulikin oli kovin kevyttä. Edessä näkyi Nåttarön saari, jossa oli satamakirjan tietojen mukaan sekä kyläsatama että ankkurointiin sopivia lahtia. Ajoimme ensin katsomaan kylän laituria. Siinä ei ollut kovinkaan montaa poijua, ja ne oli kaikki varattu. Laituriin ajaa myös yhteysalus, joten mihin tahansa ei voinut kiinnittyä. Ajoimme saaren rantaa hieman sivummalle. Pari pienempää moottorivenettä oli kalliossa kiinni, ja harkitsimme samaa. Sitten totesimme, että voisimme ihan yhtä hyvin jäädä ankkuriin, ja ajoimme vielä hiukan sisemmäs lahteen. Vettä oli noin kuusi metriä, kun laskimme ankkurin kellon ollessa jo melkein kahdeksan illalla.

Teimme pikaisesti ruokaa (nakkipastaa käyttäen pussiaineksia hyväksi, Pirkka-pinaattipasta oli ihan hyvää). Ville oli nukkunut jo päivä(tai ilta)unet koneen käydessä, mutta pojilla ei silti ollut vaikeuksia saada unenpäästä kiinni.

Yhdeksän jälkeen kylän laiturista lähti poker run -tyyppisiä veneitä, kovaäänisiä nopeita moottoriveneitä. Niiden mentyä laituriin olisi todennäköisesti mahtunut, mutta emme jaksaneet enää mennä kokeilemaan. Ankkurissa oli ihan hyvä nukkua.

Tänään on viisi kuukautta jouluaattoon.

Nyköpingin tankkaus- ja septilaituri.

Nyköpingin rantaa.

Visby jäi nyt tältä kesältä näkemättä. Tässä ylitimme laivareitin, jolla laivat ajavat Visbystä Nynäshamniin. Pidimme VHF:n auki, jotta kuulimme mihin laivat ovat menossa.

Hieno auringonlasku ankkuripaikalla. Huomaa kaiteessa kuivumassa Timon lippis. Se putosi mereen juuri ennen Nåtterön kyläsatamaa. Turkka käänsi veneen äkkiä ympäri, ja Eva sai sen keksillä pelastettua.

Me ankkurissa, joku kiinni kalliossa.