Muutto- ja
remonttihommien vietyä ison osan tästä kesästä pääsimme liikkeelle veneen
kanssa tiistaina noin klo 17.30. Ilma oli helteinen ja aurinko porotti
suorastaan tukalasti. Kupittaan Citymarketissa oli mukavan viileää ostaa eväät,
niiden pakkaaminen rannassa paattiin ei ollut yhtä mukavaa.
Vaikka Airistolla
ei juurikaan tuullut, ilma oli raikkaampaa kuin kaupungissa. Syötiin sämpylät,
juotiin vettä ja kasa pillimehuja. Purjeiden nosto olisi ollut turhaa. Ajoimme
koneella kolmisen tuntia ja päädyimme Maisaaren laituriin – saaren rauhallisemmalle
eteläpuolelle. Poiju saatiin kiinni ja keula rantaan ensimmäiseen kertaan kuuluvalla
normisähläyksellä.
Pojat väittivät
olevansa väsyneitä, ja menivät nukkumaan heti iltapalan syötyään. Laitoimme veneen
asumiskuntoon eli purimme tavarat kasseista lokeroihin, laitoimme lakanat
punkkiin ja peitot paikoilleen. Keulahytissä ei kuitenkaan meinannut millään
tulla hiljaista, uusi nukkumapaikka vierekkäin keulapiikissä oli liian jännittävä.
Maisaari on Turun
kaupungin virkistyssaaria. Tältä puolelta löytyy grillipaikka ja siistit
puuceet. Ollessamme laittamassa venettä yökuntoon joku ajeli rantaan
mönkijällä, ja kasteli laiturilla olevan kukan. Hän kyseli, olemmeko maksaneet
satamamaksun, mitä emme tietenkään olleet. Rannassa ei sanottu siitä mitään, mutta 10,- olisi
pitänyt käydä maksamassa toimistoon parinsadan metrin päähän heti saapumisen
jälkeen. No, kaveri sai rahansa ja juttelimme hänen kanssaan jonkun aikaa. Hän
sanoi firmansa vuokraavan tätä saarta nyt toista vuotta. Päälaiturissa saaren
toisella puolella on sähköt ja pieni anniskelualue. Pian saa pizzaa, uuni oli
asennettu hetki sitten.
Illan pimetessä
veneen valot houkuttelivat paikalle muutaman verenhimoisen hyttysen, muuten oli
täysin hiljaista ja rauhallista. Tästä tämä lähtee.




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti