Heräsimme uuteen
helteiseen maanantaiaamuun vasta puoli kahdeksan jälkeen. Satama oli paljon
Maarianhaminaa hiljaisempi, illalla suurin meteli syntyi laiturilla
potkulaudalla liikkuvista lapsista. Enkä kyllä vanhana mielensäpahoittajana
oikein tykännyt siitäkään, kun se jatkui puoleen yöhön saakka…
Kastelholman
satamalle voisi noin yleisesti antaa arvosanaksi 8/10. Arvosanojen tai
pisteiden antaminen on vaikeaa, koska satamat pitäisi ensin luokitella jotenkin
omiin sarjoihinsa: Onhan 300 paikan Itäsatama väkisin eri luokassa kuin joku
pikkusatama jossain kaukana saaristossa. Kastelholma on aika iso satama, 60
paikkaa, joten siltä voi minusta jo odottaa jotain. Aika hyvin se toimikin: Oli
henkilö ohjaamassa paikalle, siistihköt tilat, kiva leikkipaikka, hyvännäköisiä
fillareita vuokrattavana jne. Uimaranta puuttui, porukka ui suoraan
laitureilta. Ranta oli syvä eli siihen olisi ollut hankala saada pienille
sopivaa uintipaikkaa. Pisteitä veikin eniten rajoittunut suihkukäytäntö:
Suihkut olivat käytettävissä vain saunan ollessa lämmin eli illalla 17-21 ja
aamulla 8-10. Satama oli kuitenkin niin iso, että tuo johti ruuhkaisiin
suihkuihin niin illalla kuin aamullakin, eikä myöhäinen tulija tai aikainen
lähtijä voinut millään päästä suihkuun. Olisin myös kuvitellut, että
suihkut/vessat olisi siivottu ennen avaamista, mutta näin ei näyttänyt olevan.
Söimme kevyen
aamupalan ja lähdimme satamasta takaisin Maarianhaminan suuntaan 9.30. Emme
oikeastaan kuvitelleet ehtivämme kello 11 sillan avaukseen, mutta ehdimme viime
hetkellä. Sillan avaaminen oli nytkin vähän myöhässä, ja siltavahti päästi läpi
kaikki näkyvissä olevat veneet. Olimme sillan kohdalla klo 11.11.
Lumparnilla ja
saaristossa Maarianhaminan edustalla tuuli oli hiljaista, eikä purjeita juuri
näkynyt. Tilanne muuttui vasta Länsisataman jälkeen, kun ajoimme ulos
merelle. Tuuli yltyi selvästi ja oli 7-8
m/s. Suuntakin oli meille sopivasti sivusta purjehtiessamme lännen/luoteen
suuntaan. Nostimme purjeet klo 14.30 ja ajoimme käytännössä koko loppumatkan
Eckerön Käringsundiin purjeilla. Aallokko sorti hieman ja tuuli oli jonkin
verran puuskaista, eli ohjaamista vaadittiin (purjeita olisi ehkä pitänyt vielä
säätää jotenkin paremmin, jos olisi osannut…). Vauhti heilui kuitenkin 6-7,5
solmun välillä eli ihan hyvin päästiin eteenpäin. Laskimme purjeet noin klo 17
Käringsundin edustalla. Purjeiden pakkaaminen siististi ei ollut ihan helppoa,
koska aallokko keikutti edelleen jonkun verran.
Ajoimme sisään
satamaan. Samoihin aikoihin tuli pari muutakin purjevenettä + ruotsalaisia
moottoriveneitä (jotka tyynesti kiilasivat ohitsemme). Pyörimme hetken laiturin
edessä, mutta vapaita poijuja ei ollut. Päätimme ajaa huoltoasemalle, ja käydä
kyselemässä satamakonttorista paikkatilannetta. Siellä tiskin takana joku
espanjalaissetä, joka ei tiennyt venepaikoista mitään, ja ehdotti kysymään
ravintolan tytöiltä. Nämäkään eivät tienneet, vaan kehottivat soittamaan
satamakapteeni Matsille. Matsilla oli kiire: Hän lupasi soittaa puolen tunnin
päästä takaisin. Tyhjensimme septin, jotta vessa ei haisisi, vaikka se ei vielä
mitenkään täysi ollutkaan. Sitten Turkka lähti rantaan katsomaan
paikkatilannetta. Kohta hän tulikin takaisin, ja sanoi puhuneensa meille paikan
toisen Lohen vierestä: Äkkiä sinne.
Paikka oli
kallion kyljessä ihan laiturin päässä. Kalliossa oli koukkuja, johon veneen sai
kiinni. Se ui väliinsä ihan nätisti. Päädyimme siis ankkurikiinnitykseen, niin
kuin viereisetkin paatit. Vasemmalla puolella oli toinen Lohi (tai oikeastaan
Joe eli tätä vähän vanhempi malli), toisella puolella tosi nätti mahonkinen
vanha ruotsalaispaatti. Siinä oli siisti vanerijolla, ja jollaan intarsialla
koristellut airot. Vene kuin karkki. Molemmissa
veneissä oli mukavantuntuiset pariskunnat (me olemme meluavin ja häiriköivin
vene…). Saimme loppujen lopuksi hyvän paikan, eikä kalliolle kulkukaan ole
hankala. Kävimme maksamassa toimistoon (30,-).
Tein kalakeittoa
kylmäsavulohesta (meillä oli paketti pakastelokerossa). Tuli ihan hyvää,
koskenlaskijajuusto maustoi sen mukavan suolaiseksi.
Jätimme tiskit
odottamaan ja kävelimme viereiseen uimarantaan. Kello oli jo yli yhdeksän,
mutta ilta oli niin kaunis, että kävelimme vielä viereiselle uimarannalle. Timo
kävi uimassa ja Villekin melkein. Kevyen iltapalan jälkeen kaikki olivat pää
tyynyssä ennen puolta yötä. Otin rannalta vielä muutaman kuvan öisestä
satamasta. Illalla oli hyvin kaunista ja rauhallista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti