Pojat eivät
meinanneet millään malttaa eilen illalla rauhoittua nukkumaan. Se vähän
kostautui aamulla, molemmat sai herättää, eikä Ville olisi millään jaksanut
herätä kahdeksalta. Aamupalan syötyämme lähdimme vähän kiertämään saarta.
Kävelimme saaren poikki vastarannalle, jossa oli saaren isompi laituri, lasten
leikkipaikka, pieni terassi ja toimisto. Sieltä lähti kaksi luontopolkua:
Toinen johti vanhalle maatilalle ja toinen kiersi saarta osoittaen
Saaristomerelle luonteenomaisia kasveja ja eläimiä. Kiersimme luontopolkua
jonkin matkaa, mutta Villen pysähdellessä koko ajan syömään mustikoita (pieniä,
mutta ihan hyviä) totesimme, ettemme millään voi käyttää aikaa koko
luontopolkuun, jos mielimme tänään päästä kunnon legin eteenpäin.
Luontopolku oli
siisti ja sen opastaulut olivat uudet. Samoin lasten leikkipaikka oli ihan kiva. Maisaaressa oli selvästi jonkinlaista yritystä. Sinne voisi ajaa
viikonloppureissulle elo- tai syyskuussa.
Lähdettiin
Maisaaresta 11.30 tarkoituksena ylittää Kihti ja päätyä jonnekin Ahvenanmaan
reunalle: Esimerkiksi Sottungaan tai Seglingeen. Ajettiin tunnin verran
koneella, sitten nostettiin purjeet ja päästiinkin vähän matkaa ihan mukavasti
sivumyötäiseen. Vauhti oli parhaimmillaan yli seitsemän solmua. Lysti ei
kestänyt kovin kauan, sillä reitti kääntyi enemmän länteen ja tuuli paitsi
heikkeni, meni ihan myötäiseksi. Hetken aikaa lilluttelimme eteenpäin kolmea
solmua tai alle, ja sitten otimme purjeet alas.
Moottori pärähti
uudelleen päälle kolmen maissa iltapäivällä ja sammutettiin vasta noin 20.30
Sottungan edustalla. Tarkoitus oli mennä rantaan, mutta Sottungan laituri oli
ihan täynnä. Ville olisi halunnut maihin. Hän hoki moneen kertaan, että ”Isä,
aja rantaan”. Ei voi mitään, pitäisi olla ajoissa liikkeellä. Purjehdus on
urheilua, satamaan ehtiminen on huviveneille suunnattu laji.
Tein pekonipastaa
hyödyntäen valmiita pastapussiaineksia: Käristin pannulla sipulia ja pekonia ja
lisäsin pasta-ainesten joukkoon. Nopeaa ja ihan syötävää. Eipä sitten paljon
muuta tehtykään. Yhteisalus lähtee todennäköisesti aamulla aikaisin
liikenteeseen, ja aallot todennäköisesti herättävät meidät. Ilta on ihan tyyni,
ja huomiseksi on luvattu itätuulta, jolta olemme saaren takana suojassa.
Tämän päivän
mailit piti laskea erikseen harpilla kartalta: Ville katkaisi paatista välissä
kaikki sähköt, ja se tyhjensi plotterin trippimittarin… Ville on ollut
tänään(kin) huomattavan tehokas! Hän on matkan aikana köydellä pelastusliiveistä
kiinni ohjaustolpassa, mutta osaa valitettavasti nyt itse riisua liivit, vaikka
ei saakaan köyttä pois. Illalla hän napitti itse kaikki yöpukunsa napit (4
kpl), ja oli vähintään yhtä tyytyväinen kuin serkkunsa aikanaan saman tehtävän
suoritettuaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti