Raitakarissa

Tiistaille luvattiin kaunista ilmaa, ja sovimme Tuffan kanssa retken Raitakariin. Miss Elaine jäi taas päiväksi Merilokin rantaan odottamaan. Tuffa tuli yhdeksän maissa, otimme uimakamat yms mukaan, ja lähdimme ajamaan autolla kohti Köörtilän Fidiholmaa. Poikkesimme matkalla Ahlaisten K-marketissa ruokaostoksilla. Siellä on mahtava valikoima kaikenlaista, Turkka löysi sieltä myös sopivia muttereita!

Grumman kulki kauniisti ja tasaisesti Raitakarin rantaan. Vesi oli noin 10 cm korkeammalla kuin viimeksi käydessä, emmekä nyt osuneet kiviin - viimeksi oli huonompi tuuri ja kolisi vähän ensin potkuri ja sitten moottorin kalarauta. 

Raitsuilma!

Saaressa oli kaikki mallillaan. Mansikoita oli kypsymässä runsaasti. Kun jaksoi hiukan valikoida, kypsiäkin löytyi jo. Oli tosi lämmintä ja tuuletonta. Pojat olivat melkein heti meressä styroksilauttojen kanssa. Niistä on riittänyt hupia monta kertaa! Nytkin lautat olivat vedessä moneen otteeseen, ja niillä "taisteltiin", melottiin ja kuljetettiin levää. Tuffa vesuroi oksia pienemmäksi, josko loppukesällä voisi polttaa niitä pois - nyt metsäpalovaroitus estää sen. Turkka siivosi joutsenten läjiä rannasta. Ne tuottavat paljon enemmän jätettä kuin ihmiset puuceehen. Evakin kävi uimassa. Vesi oli tosi kirkasta ja hienoa. Ahdinpartaa kasvaa rantakivissä, mutta ahvenheinää ei ainakaan vielä ollut lainkaan.

Niinan kaupan jauheliha muuttui lihapulliksi. Niiden paistaminen kaasuhellalla keittiössä oli kuumaa puuhaa, mutta hyviltä ne maistuivat uusien perunoiden kanssa. Jälkiruoaksi sai mukillisen Raitakarin mansikoita.

Pojat pesivät ja harjasivat perunat

Ukkonen lähestyy

Sammakkolampi

Mantereelta kuului ukkosen ääniä ja taivaalla näkyi tummia pilviä. Ne tuntuivat lähestyvän Raitakaria, ja lähdimmekin ennen seitsemää ajelemaan pois saaresta. Emme saaneet lainkaan vettä niskaan, mutta Porissa sitä oli satanut senkin edestä. Satakunnan Kansan jutun mukaan vettä satoi tunnissa 30 milliä (klo 17.10-18.10). Porissa tulvivat taas kellarit ja alikulut.

Tuffa ajoi meidät taas Reposaareen. Salesta saatiin iltapalajäätelöt ja muutakin täydennystä jääkaappiin. Kauppareissu oli pientä sekoilua, kun unohdimme ottaa kassin mukaan - Eva juoksi hakemaan sen autosta. Hänen tullessaan takaisin muu porukka oli edelleen kassalla, ja Turkka alkoi kysyä, hainko myös rahat... Timolla sentään oli kortti puhelimensa välissä, joten hän pääsi maksamaan ostokset.

Pojat ehtivät vielä ajamaan kumiveneellä Kappelinsuntille. Timo unohti, että bensiini oli jo aika vähissä, ja sai soutaa takaisin. 

Iltapalan jälkeen nukkumaan mennessään Ville totesi, että tänään oli kesäloman paras päivä. Raitakari on kyllä kiva paikka!