Kaupunginlahden uusista opastauluista selvisi muun muassa, mistä nimitys "Vakka-Suomi" oikeastaan tulee. Tämän alueen asukkaista oli nimitetty vakkasuomalaisiksi, "vacka-finnar", koska he myivät puistia astioita, vakkoja, emämaa Ruotsiin. Periaatteessa se ei olut sallittua, koska heillä ei ollut kaupunkioikeuksia (eivätkä naapurikaupungit Turku tai Rauma erityisesti niitä tänne halunneet). Kustaa II Adolf antoi luvan perustaa Uudenkaupungin tai antoi sille kaupunkioikeudet vuonna 1617.
Rannasta kävelimme pari korttelia kaupunkiin päin Uudenkaupungin museoon eli Wahlbergin taloon. Matkalla tuli vastaan paikallinen kierrätyskeskus, ja pakkohan sinnekin oli mennä ihmettelemään. Siellä oli paljon tavaraa vapaasti mukaan otettavissa, esimerkiksi paljon kirjoja. Onneksi paattiin mahtuu tavaraa...
Wahlbergin museotalo oli ollut kaupungin rikkaimman miehen, laivanvarustaja Wahlbergin, asuintalo. Talossa oli tehty remonttia 1900-luvun alkupuolella, ja sisustuksesta vain harvat huonekalut tai tavarat olivat kuuluneet Wahlbergille. Talo oli sisustettu varakkaaksi porvariskodiksi. Yläkerta, ullakko, oli erilaista näyttelytilaa, ja siellä esiteltiin uusikaupunkilaisia elinkeinoja merenkulusta telakkaan ja autotehtaaseen. Kesäaikaan pihalla oli lisäksi katsottavana 1900-lukulainen suutarinverstas ja palvelusväen ulkohuussi.
 |
| Bonk-vaunuakin piti käydä ihmettelemässä |
Museovisiitin jälkeen söimme lounaaksi kiinalaista. Pieni kiinalaisravintola Pilvi ja järvi tuli sattumalta vastaan ja tarjosi hyvän noutopöydän. Buffet-pöytä ei ollut valtavan suuri, mutta kastikkeet olivat hyviä ja salaattipöydän antimet tuoreita. Salaattipöydän puolella oli myös pieniä palloja, joita ensin luulin sämpylän tapaisiksi, mutta ne olivatkin vohvelintapaista taikinaa ja niiden sisällä oli vaniljajäätelöä. Hauska jälkiruoka!
Turkka ja minä kävimme vielä kaupassa - pojat sillä aikaa Leijonapuistossa. Lähdimme Uudestakaupungista klo 17.30. Kävimme TB:llä täyttämässä tankin ja tyhjentämässä septin. Ukissa oli tosi tehokas septi-imuri ja toimiva laituri. Ajoimme illaksi taas Katanpäähän. Olimme perillä, koko matkan koneella ajaen, puoli yhdeksältä, ja saimme varattua saunavuoron 22-23.
Katanpäässä on kolme vuokrattavaa saunaa, kaksi vähän pienempää ja yksi iso. Sauna oli ihan perustasoa: Siistit lauteet, yksi suihku pesuhuoneessa, aika tilava pukuhuone. Ulkona terassilla voi vilvoitella, ja siitä johti lankonki uimalaiturille rantaan. Ranta oli venesatamalta suojainen, mutta kaikille kolmelle saunalle yhteinen. Uimavesi oli vähän viileää, mutta virkisti mukavasti. Hyttysiä alkoi ilmaantua riesaksi, kun ilta oli ihan tyyni.
 |
| Suunta on aurinkoon! |
 |
| Ville piilossa hyttysiltä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti