Illalla ja yöllä satoi hiukan, mutta aamu valkeni aurinkoisena. aamupalan jälkeen kävimme kaupassa täydentämässä taas vähän leipävarastoja. Tuoretta pullaa ei ollut, mutta aikaisemmin Vårdöstä ostettuja patonkeja (surdegstorped) löytyi taas. Lappon kauppa on selvästi pienempi kuin Vårdön tai Föglön, mutta ei huono - huonot eivät taida saaristossa pärjätä.
Lähdimme Lapposta puoli yhdeltätoista. Ajoimme ensin huoltolaiturille tyhjentämään septin. Täällä se oli helppo tehdä, huoltolaituriin voi ajaa kummalle puolelle tahansa eli tilaa oli hyvin. Septipumppu oli tehokas. Sitten suuntasimme keulan Iniöön johtavalle väylälle. Nostimme purjeet heti Lappon edustalla ja pääsimme niillä Iniöön saakka. Välissä tuuli oli aika myötäistä ja purjeet yrittivät olla virsikirjalla. Tuuli pyöri hiukan saarten välissä ja vaati jiippailua, eikä fokka aina oikein meinannut pysyä virsikirja auki. Vauhti oli välissä vain neljää solmua, mutta eteni kuitenkin. Paatissa oli suorastaan kuuma, kun menimme niin myötätuuleen.
Saavuimme Iniön Norrbyhyn vähän ennen kahta. Ajoimme poijupaikalle laiturin päähän, rannan tai suojan puolelle. Sisempänä oli aisapaikkoja vielä vapaana, mutta niihin oli ilmeisesti varauksia, ainakin joku vene ohjattiin sieltä ulos. Iniössä on yleensä ollut satamakapteeni rannassa ottamassa vastaan ja näyttämässä paikkaa, mutta nyt ei ollut ketään. Syys selvisi myöhemmin: Satamakapteeni oli yllättäen sairastunut, ja oli poissa pelistä pari päivää. Varamies oli paikalla, mutta pystymetsästä äkkiä hommiin reväistynä ei ihan ehtinyt joka paikkaan. No saimme joka tapauksessa ihan ok paikan, vaikka aisapaikka rannempana olisi tietysti ollut suojaisempi. Heti meidän perässä samaan laiturin viuhkaan tuli leveä moottorivene, joka puski viuhkan aika tiiviiksi. Heidät onneksi ohjattiin sitten lähemmäs rantaa aisapaikkoihin, ja tilalle tuli purjevene, joka sopi paljon paremmin "viuhkaan".
Rannan satamakonttori oli satamakapteenin sairastumisen vuoksi kiinni, ja satamamaksu maksettiin Iniö Lanthandeliin, niin kuin sinänsä aikaisemminkin on tehty. Tavaratoimitus tukusta oli juuri tullut, hyllyt olivat puolityhjiä ja henkilökunta purki lujaa tavaraa esille. Tuoreita munkkejakin piti olla kuormassa, mutta niitä ei ollut vielä purettu - lupasimme tulla vähän ajan päästä uudestaan. Rannan kioskeista kaksi oli auki: Toisessa myytiin jotain käsitöitä ja toisessa savukalaa. Jäljellä oli vain isoja lohia, ja mietimme vähän, otammeko sellaisen, kun siinä oli meille vähän turhankin paljon syötävää. Päädyimme kuitenkin tekemään kaupat. Myyjäsetä ei ollut mikään erityisen innokas myyjä, jännästi hän löysi suomenkielen sanatkin vasta kun päätös kaupasta oli jo tehty :) Ihan sama sinänsä, kummalla vaan kotimaisella saadaan kala ostettua.
Ruokalistalla oli siis päivän kala a'la Miss Elaine eli uusia perunoita, valmista jäämerensalaattia kastikkeeksi, savulohta ja salaattia. Lohi oli tuoretta ja hyvää. Sitä oli tosiaan aika paljon, mutta perkasin kaiken ja eiköhän lopusta saada lohisalaatti huomiseksi. Kun olimme syöneet, kävimme uudestaan kaupassa ja nyt munkit oli saatu esille. Jälkiruoaksi oli siis kahvia ja omenamunkkeja.
Sää viileni selvästi iltaa kohden. Tuuli nousi jonkun verran. Pelasimme poikien kanssa carcassonnea. Kukaan ei jaksanut lähteä saunomaan, kun juuri eilen oli oltu saunassa. Sadealue kulki yli, mutta rankempaa sadetta tuli vasta yöllä. Se alkoi ennen puolta yötä, unilauluksi kun menimme nukkumaan.
Hyvin nukutti, eikä laitettu edes herätystä, kun olimme joka tapauksessa jäämässä päiväksi Iniöön. Keskiviikoksi luvattiin jopa 15 m/s tuulta luoteesta, eikä se oikein innostanut purjehtimaan tai ainakaan rantautumaan mihinkään suojattomaan paikkaan. Sopi tuuli Iniön rantaankin jonkun verran, tai olisi pitänyt päästä vielä pidemmälle suojaan laiturin taakse aisapaikkoihin ollakseen ihan suojassa. Onneksi tuulimittari ei ainakaan silloin, kun sitä olimme katsomassa, noussut paljonkaan yli 12 m/s. Puuskaista tuuli kyllä oli. Meidän vieressä ollut purkkari lähti aamupäivällä, joten olisimme sinänsä voineet siirtyä poijusta suojan puolen ensimmäiseen aisaan. Mietimme sitä jonkun aikaa, mutta päätimme sitten kuitenkin jäädä poijuun, ja lisäsimme vain vielä toisen varmistusköyden keulaan. Aisapaikka oli pitkään vapaana, vasta illalla tuulen rauhoituttua yksi purjevene siirtyi tuulen puolelta siihen.
Iniön luontopolkua ei ollut tullut aikaisemmin kierrettyä, joten pistimme vesipullot reppuun ja lähdimme kohti näköalapaikkaa. Metsässä oli tosi paljon mustikoita! Harmi, etten tajunnut ottaa reppuun keräysastiaa. Poimimme suoraan suihin. Luontopolulla oli kivoja esittelytauluja linnuista, lehtipuista ja jäkälistä. Polku päättyi korkealle kalliolle rakennetulle pienelle näkötornille, josta oli näkymä Keistiön suuntaan. Ei lainkaan hassumpi maisema! Polku ei ollut lenkki, vaan ns. pistoraide eli näkötornin jälkeen käännyimme takaisin ja söimme lisää mustikoita.
 |
| Merikotka lensi, kun narusta veti. |
Luontopolkureippailun jälkeen menimme täyttämään (ja ylittämään) syntyneen energiavajeen Cafe Gamla Bankeniin. Se oli nimensä mukaisesti perustettu vanhaan pankin konttorirakennukseen. Tarjonta oli saanut Facebookin arvosteluissa hyvät pisteet, ja ihan syystä. Timo otti kladdkakaa, jossa oli paitsi suklaista mutakakkua, myös vaahtokarkkia, kinuskia ja suklaata - jopa makuri-Timolle melkein överit. Turkka ja minä söimme juustokakkua ja Ville halusi croissantin. Kahvilan lisäksi rakennuksessa oli pieni sisustuskauppa.
Pojille oli luvattu minigolfkierros iltapäivällä, joten haimme Leonellasta mailat ja menimme pelaamaan. Viime vuonna Ville lähti hiekkalaatikolle jo parin radan jälkeen, nyt hänkin pelasi melkein koko kierroksen. Turkka voitti, mutta aika tasaista oli. Radat ovat vähän samassa kunnossa kuin pelaajat, mutta hyvä kierros joka tapauksessa.
Kaupasta oli kaikki salaatit myyty (Turkka näki ne vielä kärryssä, joku ulkomaanelävä, englanninkielinen asiakaspariskunta, oli juuri ehtinyt kerätä kaikki salaattipussit, viimeiset viisi - nuuh). Ei siis tehty lohisalaattia. Sen sijaan syötiin savulohta, keitettyjä kananmunia, patonkia valkosipulituorejuustolla, kurkkua ja tomaatteja. Turkka kävi tiskaamassa lautaset rannassa, niin kuin eilenkin.
Ville halusi uimaan, eikä Timollakaan ollut mitään saunaa ja uimarantaa vastaan, joten pojat lähtivät sinne. Saunassa oli aika paljon porukkaa sekä naisten että miesten puolella kengistä päätellen - Turkka ja minä jätimme nytkin saunan väliin. Pojat uivat, vesi oli mittarin mukaan 20-asteista. Ville olisi halunnut leikkiä Maarianhaminasta ostetulla sukellusveneankalla, mutta tuulessa tuli äkkiä kylmä.
Tuuli tyyntyi illaksi, mutta saattaa ennusteen mukaan nousta uudelleen yöllä, joten keulaan laitettiin tukevat varmistusköydet. Eiköhän tässä taas hyvin nukuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti