Satamanhoitaja-Tuulalla on myös tekstiiliyritys Fiskarens Fru, ja samalla merkillä myytiin myös neljä vastaleivottua aamusämpylää. Aamupalan jälkeen piti vielä odottaa, että kauppa aukeaa kymmeneltä. Timo muisti sieltä ostetun Dumleja viime kesänä, joten jo perinteen vuoksi niitä ainakin piti saada. Mansikanmakuisia Dumle Special Edition -karkkeja otettiin koriin pussillinen. Lisäksi ostimme neljä croissanttia, ahvenanmaalaista metwurstia ja varmuuden vuoksi sitruunan (jos vaikka tarvitsisi torjua malariaa, kun tänä vuonna tuntuu olevan hyvä hyttyskesä).
Lappon Saaristomuseo ei ollut vielä avautunut tähän kesäkauteen. Se avaa ovensa vasta 19.6. Yritimme jo eilen illalla ostaa jälkiruoaksi satamakonttorista pehmikset, mutta se ei onnistunut, sillä he olivat laittaneet pehmiskoneen siivoamaan itsensä, ja operaatio kestikin tunnin... Nyt pehmistä taas sai, joten söimme sellaiset rantapöydässä ennen kuin lähdimme liikkeelle. Pehmissysteemi oli kotikutoisen kiva: Sataman täti laittoi jäätelön pahvimukiin tai -kuppiin, ja sitten siihen sai itse lisätä kastikkeen. Satamasta lähdettiin noin klo 11.
Lapposta ajoimme Bärön ohi, ja siitä partiolaisten reittiä Simskälan länsipuolitse Vårdön väylälle, ja siitä Bomasundiin. Nostimme purjeet päästyämme koillisen suuntaisille väylälle. Tuuli oli etelässä, ja kohtalaista, noin 6-10 m/s. Vene kulki ihan kivasti. Enklingen kohdalla laskimme purjeet, ja ajoimme Bärön ohi. Glada Laxenissa olisi ollut hyvin tilaa vielä tähän aikaan. Ravintola on auki, mutta ainakin jollakin tavalla eri porukoiden toimesta, sillä viime vuonna tavattu mukava omistaja-Henrik kuoli yllättäen kevättalvella. Ajoimme ohi, ja söimme välipalana voileipiä Ullan Pakarin kakosta. Nostimme purjeet uudelleen Bärön mutkan jälkeen. Tuuli vei meitä reippaasti kohti Simskälaa. Siellä laskimme purjeet ja ajoimme loppumatkan koneella vastatuuleen.
Bomarsundin laiturissa ei tullessamme ollut kuin yksi purjevene. Meidän jälkeemme tuli pikapuoliin kaksi lisää. Laituri ja Putten palvelut olivat ennallaan. Valitettavasti jo viime vuonna rakenteilla rannassa ollut rakennus oli edelleen vaiheessa, eikä siitä edes ollut tulossa puucee, vaan satamakonttori (kertoi "Putte" tullessaan rahastamaan satamamaksut (15,- + 4,- sähköstä).
Söimme pussipataa, tällä kertaa nakkimestarin pataa. Lisäsin siihen paketin Wilhelmejä, ei nakkeja, ja vähän paprikaa - saatiin ihan syötävää makkarapastaa. Lisäksi tein salaatin. Juttelimme naapuriveneessä matkailevan miehen kanssa, joka näytti olevan yksinään tässä vaiheessa - jossakin kohtaa oli lapsenlapsia tulossa mukaan.
Ruoan jälkeen tiskattiin ekaa kertaa suoraan hanasta tulevalla lämpimällä vedellä. Varaaja toimii.
Kävimme kävelemässä Notvikin tornille ja takaisin. Huomenna retkeillään sitten enemmän.
Yksi talven kunnostus- tai parannushommista oli talouspaperitelineen muuttaminen lasihyllyksi, jolloin saatiin kahdeksan lasia lisää paattiin. Nyt kokeiltiin ensi kertaa Ultima Thuleja. Oli tarkoitus avata valkoviinipullo, mutta onnistuimme jotenkin sähläämään, ja avattu mäyräkoiraviini (ranskalainen Long Little Dog) olikin punaista - siksi vääränlaiset lasit :) No, hyvin maistui lasillinen silti. Hauska etiketti on ihan yhtä hyvä peruste viinin valintaan kuin joku muukin. Sitäpaitsi tämäkin oli muovipullo, joka on myös paatissa hyvä juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti