Kumlinge - Seglinge 3 nm

Päätimme aamulla hyödyntää "paljousalennuksen" eli olla toisen yön Kumlingessa ja lähteä eteenpäin vasta keskiviikkona 23.6 (satamamaksu oli ensimmäiseltä yöltä 30,- ja toiselta 20,-). Kauppareissuun menisi aikaa, ja pojat halusivat uimarannalle. Jokaista hellepäivää ei viitsi viettää matkalla johonkin.

Kaivoimme pari potkulautaa esille, vesipullot reppuun ja tyhjät pullot muovikassiin mukaan - sitten kohti kauppaa. Poikkesimme matkalla huvin vuoksi myös apteekkiin, sillä sekin on eräänlainen nähtävyys: samassa rakennuksessa on ollut apteekki jo 86 vuotta. Juttelimme apteekkarin kanssa, jolla oli sinänsä vähän kiireinen päivä, koska hänen piti pakata tilauksia menemään yhteysaluksen mukana asiakkaille. Apteekki oli vanhanaikainen, tavarat olivat tiskin takana ja ylähyllyillä oli vielä kuriositeetteina vanhoja ruskeita apteekkipulloja. Nurkassa oli vanha hieno kassakone. Ostimme paketillisen Star wars -laastareita.

Apteekki oli tosiaan edelleen toimiva, eikä mikään museo, mutta sen seinällä oli myös muutama apteekkitoiminnan kehittymisestä Suomessa kertova juliste.

• Ensimmäiset apteekit perustettiin Turkuun ja Viipuriin 1689
• Yliopiston Apteekki perustettiin 1755
• Asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia osattiin valmistaa Saksassa synteettisesti 1890-luvulla
• Suomessa oli 194 apteekkia ja 504 erilaista lakiin listattua lääkettä vuonna 1907
• Orion alkoi valmistaa penisilliiniä Suomessa 1943
• Sairausvakuutuslaki tuli voimaan 1963. Kaikki kansalaiset saivat sairausvakuutuskortin eli nykyisen Kela-kortin.
• Kansanterveyslaki tuli 1972, ja alettiin perustaa terveyskeskuksia.
  (ja nyt sitten 50 vuoden jälkeen ne ajetaan sote-uudistuksella alas, toim. huom.)

Kaupasta täydennettiin varastoon leipää, leikkeleitä, hedelmiä, vihanneksia, maitoa, jogurttia... ja mehua, pari normaalia litran purkkia sekä kolmen litran viinilaatikkomainen mehupaketti. Vaikka vettäkin juodaan, mehua on myös kulunut aika paljon. Söimme jäätelöt kaupan pihalla, ja potkimme / kävelimme takaisin paatille. 

Jäätelöitä kaupan terassilla.

Rannan leikkipaikalla.

Kaupassa oli viime vuonna hyväksi todettuja Ålands Bagerin surdegstorped-patonkeja. Teimme niistä välipalaleipiä, jotka söimme istumalaatikossa. Ville "haaveili" laiturilla, ja sai napattua ensimmäisen pienen kalansa, ehkä kolmipiikin.

Pojat olivat kinuneet kumivenettä käyttöön jo monta kertaa, ja nyt päätimme pumpata sen. Perämoottorikin laitettin paikoilleen. Kone lähti nätisti käymään, mutta sammui sitten. Turkka ihmetteli sitä hetken, kunnes totesi ongelman olevan sama kuin Akselilla Stenskärissä viime vuonna: Moottori käy paremmin, jos bensahana on auki. Sitten Turkka ja pojat ajoivat uimarannalle. Eva meni potkulaudalla, sillä kumivene on sen verran pieni, että koko porukka ei kovin hyvin mahdu siihen kerralla. 

Uimarannalla oli rauhallista. Siellä oli vain saksaa puhuva äiti poikansa ja tyttärensä kanssa, ja he lähtivät melkein heti pois meidän tultuamme. Kaikki kävivät uimassa. Turkkakin pääsi talviturkistaan eroon. Pohja muuttuu mutaisemmaksi syvemmällä, ja siellä kasvoi jonkun verran erilaisia meriruohoja. Ne vähän häiritsivät uimista.Timon mielikuvituksella kasvinvarsien seassa oli matoja...

Kumiveneellä sillan alta uimarannalle.

Ja takaisin paatille.

Turkka ja pojat ajoivat takaisin paatille. Nyt Timo ohjasi. Eva oli silti nopeammin potkulaidalla perillä.

Kaupasta otimme pari kanafilettä ja pari entrecoteta. Paistoin ne pannulla (jäivät kyllä vähän mauttomiksi, kun käytin vain suolaa ja pippuria - joku grillikastike täytyy lisätä paatin valikoimaan). Lisäksi söimme mozzarellasalaattia ja patonkia valkosipulituorejuustolla.

Pojat koettivat mennä vielä uudelleen uimaan. Timo menikin, mutta Villestä vesi oli sitten kuitenkin liian kylmää. Sitten he menivät yhdessä saunaan. Saunan ulkopuolella oli nytkin paljon vaaleanpunaisia crocseja, mutta yhdessä pojat uskalsivat mennä joukkoon - edellisenä päivänä Timon saunominen oli jäänyt melko vaisuksi.

Keskiviikkoaamu valkeni kovasti sumuisena. Ilma oli kostea ja viileä. Odottelimme jonkun aikaa sumun hälvenemistä, ja lähdimme vasta yhdentoista maissa liikkeelle. Emme ajaneet kuin noin kolme mailia Seglingen satamaan. Sinne päätyi pari muutakin venettä Kumlingen laiturista.

Sataman Hamnboden näytti samalta kuin ennenkin. Satamamaksu oli 21,-. Rantaan oli rakennettu uusi Strandboden, jossa oli erilaisia viihdykkeitä ja tarvikkeita satamavieraille. Siellä oli lastenrattaita lainattavaksi, kirjoja (myös satamakirjoja), pelejä ja leluja. Tila oli kivasti sisustettu. Pelasimme "Bamse ja sjörövarna" -peliä. Timo voitti.

Strandboden sisältä

Eva ja Timo asensivat Pokemon-pelin kännyköihinsä 2017, mutta alkuinnostuksen jälkeen peli Timoltakin vähän unohtui. Viime keväänä, koronapandemian alettua, sitä kokeiltiin uudelleen, mutta kirjautumisessa oli jotain ongelmaa, emmekä saaneet sitä kumpikaan toimimaan. Tänä keväänä tulin kokeilleeksi uudelleen, ja nyt se yhtäkkiä antoikin kirjautua sisään. Pokemon tuli mieleen harmillisesti vasta Kumlingessa - Bomarsundissa ja Kastelholmassa olisi varmaan myös ollut mielenkiintoisia pokemoneja kerättäväksi. No, nyt niitä on sitten parin päivän aikana metsästetty. Peli on siinä mielessä hyvä, että se pistää liikkumaan: Pokemon-munat kuoriutuvat vasta kun on saanut kasaan kahdesta viiteen kilometriin kävelyä. Pokemonit voi kännykässä katsoa suoraan maisemassa (jos haluaa). Timo kokeili ottaa kuvan Miss Elainen edessä lentelevästä Pokemonista, jonka hän oli kesyttänyt lemmikikseen. Hih.

Kävimme Seglingen kaupassa puolen päivän maissa katsomassa tarjontaa. Ostimme kesän ensimmäiset uudet perunat, Sottungassa kasvaneita Timoja. Lisäksi löytyi leipää, salaattia, muuta pientä. Hyllyt olivat aika tyhjät, tavaraa oli vasta tulossa yhteysaluksella. Kävimmekin viiden aikoihin uudestaan, ja nyt oli tullut lisää tavaraa. Kauppa on kyläläisten omistama osuuskauppa, toimii vanhassa talossa ja on tosi pieni, mutta silti valikoimaltaan ihan hyvä. Siivutuskone oli edelleen paikoillaan, mutta nyt tiskissä ei ollut sillä leikattavaa palvilihaa, vain valmiiksipakattua.

Seglinge Andelshandel

Ville keräsi kauppareissulta kukkia kahvipöytään.

Pojat soutelivat kumiveneellä lähdella. Moottoria emme siihen nyt laittaneet, se olisi vain pitänyt turhaa meteliä. Uimaan ei tänään jaksettu yrittää, oli selvästi viileämpi päivä kuin eilen. Aurinko paistoi kyllä aina välissä, mutta heti pilvien peittäessä sen tuuli oli aika kalsea. Illalla sumuakin nousi hiukan uudelleen.

Satamaemäntä Satu sanoi tuovansa tuoreita siikafileitä tullessaan uudelleen illalla kuuden maissa satamaan. Ostimme kolme filettä (Villehän syö vain lohta ;). Rapsutin uudet perunat, keitin Villelle pari kananmunaa, tein voikastikkeen uusista sipuleista ja paistoin siikafileet. Siiat onnistuivat hyvin, voitti eilisen entrecoten 6-0. Perunatkin olivat maukkaita, ei nyt ihan siiklin veroisia, mutta hyviä. Sen verran ruoanlaitosta oli hässäkkää (ja kaikilla nälkä), että yhtään kuvaa ei tullut otettua.

Iltapalaksi ei sitten tarvittukaan kuin pari mandariinia ja seuraava luku Mestaritontun seikkailuja.

Karttaplotterimme alkoi temppuilla eilen matkalla Kumlingeen, se alkoi ensin ehdotella itsekseen uusia reittipisteitä, sitten karttanäkymä alkoi sulkeutua itsekseen ja lopulta kosketusnäyttö jumittui ja lakkasi tottelemasta näppäilyjä. Saimme etäohjeita, mm. suosituksen tehdä Master Reboot, mutta näistä ei tuntunut olevan apua. Pahimmillaan tarvitaan uusi laite, vaikka tämä on vasta noin 6 vuotta vanha. Toki meillä on iPadissa iSailor varalaitteena, mutta se ei ole kytketty veneen verkkoon. Silläkin tulee toimeen.