Korpoström - Nötö 16 nm

Illalla istumalaatikossa vähän mietitytti, miten mahtaa nukuttaa, kun viereisen veneen nostimet kalisivat aika äänekkäästi. Onneksi ääni ei kuulunut yhtä hyvin takahyttiin, hyvin nukutti. Se on aika ärsyttävä ääni. Istumalaatikkoon kuului hyvin myös laiturin päässä olevan ison moottoriveneen sähköinen wc - siellä taisi olla paljon porukkaa ja toivottavasti iso säiliö. Korpoströmissä sanotaan olevan 60-70 paikkaa, ja rannassa oli käytössä kaksi vessaa - niitä voisi kyllä aamuruuhkassa olla enemmänkin.

Kun Korpoströmiin päädyimme, ajattelimme mennä tutustumaan Saaristokeskuksen näyttelyyn. Netissä sanottiin Saaristokeskuksen, myös Junnulabran, olevan auki joka päivä: Skärgårdscentrum, aukiolo. No, ovella olikin sitten lappu, joka ilmoitti keskuksen olevan koko juhannuksen kiinni. Ihan ymmärrettävää periaatteessa, mutta olisi sen tiedon voinut nettiinkin laittaa. Se siitä sitten. Rannassa tai sen välittömässä läheisyydessä oli sentään kolme pokestoppia, joista Timo sai pokepalloja. Kauppa oli auki, ja vaikka se on pieni, ei valikoimakaan ollut ihan huono. Ville bongasi kesän ekat suomalaiset herneet, ja niitä oli sitten "pakko" ostaa hänelle vähän.

Timolle ostettiin uusi lippis rannan Pelle P -kaupasta. Edellinen alkoi olla niin hikinen ja likainen, ettei sen kanssa ollut enää kiva liikkua ihmisten ilmoilla. Olimme juuri lähtöpuuhissa, kun bongasimme laituriin rantautuvan Lohi 34:n, olisi ollut kiva tehdä tuttavuutta "kolleegan" kanssa jos olisimme huomanneet sen vähän aiemmin. 

Korpoström oli tärkeä sotalaivojen tukikohta 1700- ja 1800-luvulla. Siellä käytiin Hattujen sodassa venäläisten ja ruotsalaisten meritaistelu 20.5.1743 - venäläiset voittivat. Venäläiset olivat varustaneet kalliolle vahvat tykistöasemat, jotka ratkaisivat taistelun puolustajien hyväksi, vaikka  hyökkäävillä ruotsalaisilla oli enemmän aluksia käytettävissään. Tämä oli taistelun muistomerkki.

Korpoströmin kauppa

Lähdimme rannasta 13.30, ja nostimme purjeet melkein heti, noin 13.45. Suuntasimme etelään kohti Nötöä. Siellä ei viime vuonna ollut kauppaa, mutta tänä kesänä uusi yrittäjä avasi Nötöbodenin uudelleen. Päätimme mennä katsomaan. Tuulta oli kuutisen metriä sekunnissa, aika myötäistä, ja paatti kulki ihan kivasti. Ensin ajattelimme vain käydä katsomassa kauppaa, ja jatkaa yöksi vaikka Bodöön, mutta sitten keksimme Nötön itäpuolella olevan Airiston Veneilijöiden rannan. Se on entinen Turun kaupungin virkistysalue, joka on jo pitkään ollut vuokrattu Airiston Veneilijöille, mutta jonne saa rantautua kuka tahansa. Laskimme purjeet noin 16.30. Laitureita on kaksi, toinen syvemmällä pohjukassa ja toinen ulompana kallion reunassa. Ulommassa laiturissa oli kaksi poijua, joista  toinen oli vapaana. Ajoimme kallion reunaan ison kaksimastoisen "Tigrun" viereen noin klo 17.

"Tigru" oli iso, tuli mieleen melkein mieleen Purjelaivasäätiön Helena. Siinä oli keulassa hienot tiikerikoristeet. Sen väki oli poissa, saaren isäntä kertoi heille tulleen kiireellistä asiaa Turkuun.

Kuljimme polkua pitkin toiselle laiturille. Sen merenpuoleisessa päässä olisi ollut meille riittävästi vettä, toinen pää oli matalampaa. Siellä oli neljä venettä eli aika rauhallista. Lähdimme etsimään saaren isäntää maksaaksemme satamamaksun. Hän ei ollut majapaikassaan, eikä heti vastannut puhelimeensa, mutta soitti hetken päästä takaisin (oli juuri saunassa). Turkka varasi saunavuoron klo 19-20. Sitten lähdimme kävelemään kilometrin verran saaren toiselle puolelle kaupalle. Kaupassa oli moni asia vähissä näin sunnuntaina, mutta ihan kivalta siellä näytti - ja mehän olimme enemmän uteliaisuuden tyydytys- kuin ostosreissulla.

Nötön rantaa ja bensapumppu.

Nötöboden. Auki kesällä joka päivä 9-21

Kaupassa oli avajaisviikko, ja kauppias oli järjestänyt pientä ohjelmaa. Pojat saivat hakea kaupasta kymmenen magneettia, joien takana olevista vihjetavuista muodostui sana "purjevene". Sitten piti vielä löytää kaupasta iso purjevene, ja sieltä sai palkinnoksi pienen söpön soutuveneen.

Kuva huijaa, kun koko ei näy - soutuvene on vain 6-7 cm pitkä. Olisi pitänyt laittaa vaikka tulitikku mittatikuksi kuvaan.

Huomenna on sitten paremmin aikaa tutustua kirkkoon ja muihin nähtävyyksiin. Nyt palasimme polkua takaisin ehtiäksemme saunaan. Tapasimme myös saaren isännän, ja maksoimme satamamaksun 15,- + toiset 15,- saunasta.  Sitten pakkasimme pyyhkeet kassiin ja kävelimme saunalle. Se oli siisti ja kivalla paikalla lähellä rantaa. Kävin ensin rannassa, ja näin pienen kyykäärmeenkin.

Saunasta sai pehmeät löylyt. Eva kävi uimassa, Timo ja Ville kahlailivat. Lähellä rantaa oli kaksikin lintujen kansoittamaa kalliota, joiden tiirat eivät oikein arvostaneet vieraita. Niinpä ei viitsinyt uida kovin pitkälle. Pohja oli hiekkainen ja mukava, vesi tuntui aika lämpimältä. Paikka on vielä parempi, kunhan tiirat ovat lähteneet.

Saunan jälkeen teimme myöhäisen ruoan: tortilloja jauhelihakastikkeella ja muilla lisukkeilla sekä salaatilla. Tiskattiin astiat, ja sitten luin vielä toiseksi viimeisen luvun Mestaritontun seikkailuja iltasaduksi.