Aamupala nautittiin mukavasti Buffalossa. Aamiaisbuffet oli ennallaan: hotellitasoa edelleen eli sortteja puuroa, mysliä, jogurttia, pekonia, lihapullia, munakasta, nakkeja, erilaisia leipiä, leikkeleitä, hedelmiä... Eipä jäänyt nälkä! Aikuisen aamupala ennakkovarattuna eli edellisenä päivänä ostettuna maksoi 12 euroa, lapsen eli alle 12-vuotiaan 5,50. Hinta-laatu-suhde on todella hyvin kohdallaan. Katanpäässä kympillä sai puuroa ja yhden sämpylän - siitä jäi pettynyt olo. Buffalossa taas ei ole vielä koskaan tarvinnut pettyä.
 |
| Menossa aamupalalle |
 |
| Verkanin laituri |
Aamupalan jälkeen lähdimme kävelemään tai potkuttelemaan Korppoon keskustaan. Pojat kaivoivat ekaa kertaa potkulaudat esille tällä reissulla. Niille ei ole kovin paljon ollut tarvetta, mutta eivät ne toisaalta vie tilaa miltään tärkeämmältä eli siinä mielessä voivat matkustaa keulapunkkien alla. Laitoimme varmuuden vuoksi saappaat jalkaan, sillä sadekuuroja oli luvattu. Saappaiden taika toimi hyvin, sillä aurinko paistoi koko kävelyreissun.
Korppoon hyvä fiilis, feng shui, vaikutti olevan ennallaan. Torikojusta ostimme herneitä ja Ullan limpun (joka oli jäänyt erinomaisena saaristoleipänä mieleen). Nyt niitä kuulemma leipoo Ullan tytär, Ullaa itseään ei enää ole. Kaupasta löytyi Bagare Bengtin perunalimppua, ja torin kahvilakojusta pullat iltapäiväkahvia varten. Ville tosin oli sitä mieltä, että hän ei halua mitään, hänestä tuntui, että aamupalan lihapullat ja paahtoleivät riittävät koko loppupäiväksi.
Aurinko paistoi edelleen, kun irrotimme köydet 12.15. Laitoimme kuitenkin sadevehkeet päälle. Aika vähän niitä tarvittiin, meillä oli hyvä tuuri sateen kanssa. Vain Nauvon kohdalla saimme yhden kuuron niskaamme. Olimme olettaneet viimeistään Airistolla pääsevämme purjehtimaan, mutta tuuli oli paljon heikompaa kuin ennusteessa. Rajakarilla tuuli vain 3-4 m/s idästä. Ajoimme siis koneella koko matkan. Kiersimme Nauvon väylää ja joimme iltapäiväkahvit pullineen vähän ennen Nauvon vierasvenesatamaa. Siellä näytti olevan paljon veneitä. Näimme samalla wilhelminalaisten uuden mökkilaiturin ja poijut. Hienolta näytti! Olimme Lauttarannassa 18.15.
 |
| Sadevaatteet ja aurinkoinen Verkan |
 |
| Tummia pilviä Turun linnan yllä, mutta tuurilla ajelimme ilmeisesti kahden sadealueen välissä |
 |
| Miss Elaine kotipilttuussaan Lauttarannassa |
Olimme jo matkalla miettineet, että jos sataa, emme välttämättä viitsi purkaa huushollia nyt illalla, vaan nukumme vielä yhden yön paatissa. Näin sitten tehtiin, reissu sekä alkoi että loppui yöhön Lauttarannassa. Timo olisi kyllä jo halunnut omaan sänkyyn... Keitin perunoita ja söimme niiden kanssa Enklingen sedältä ostetut savustetut ahvenet. Kävimme Hirvensalon kirjastossa palauttamassa reissulla luetun Seikkailujen saaren + vessassa. Iltapalaksi saatiin herneitä ja loput Pandan suklaalaatikosta. Kuuntelimme loppuun Loiri-draaman Yle Areenasta. Eihän kotiin voinut mennä, ennen kuin sekin oli kokonaan kuunneltu. Sen jälkeen soitimme vielä sekalaisia toivebiisejä Spotifysta ennen kuin menimme nukkumaan puolen yön maissa. Ulkona satoi, sadetta oli luvattu koko yöksi. Tuulikin kohosi ja keinutti venettä hiukan. Hiukan ristiriitainen olo. Huonon sään ja sateisen ennusteen vuoksi on mukava olla melkein kotona, kotilaiturissa, mutta samalla pitkän reissun loppuminen ja syksyn läheisyys on aika haikeaa.
Lopuksi yksi tämän reissun hengentuote. Timo oli purjehdusleirillään oppinut Rosvo-Roope-laulun. Sitä oli laulettu siellä paljon ja mekin lauloimme sitä paatissa. Keksimme siihen myös uudet sanat Pidä saaristo siistinä -yhdistyksen Roska-Roopen henkeen (ainakin viimeistä säkeistöä voisi vielä miettiä, mutta kun reissu loppui...):
1. Jos täytätte mun roskiksein, niin tahdon kertoa
roskaisen tarinan, joll' ei oo vertoa.
Se on laulu roska-aluksesta Roope nimeltään,
joka roskiksia tyhjensi miss' joutui kiertämään.
2. Viel Itämeren roskikset ne Roopen muistavat
ja roskat Pietarinkin vielä säilöön luistavat
ja Suomenlahden roskikset tuns' Roope-aluksen
ja siivo oli suuri vielä Kokkolassakin.
3. Ei tiennyt roskis Oolannin kuink' oli laitansa
kun Roska-Roope tyhjens' jätteet takaa aitansa.
Yks' kansi oli irti, hän niittasi sen kiin.
Ja samalla hän siivosi muutkin romut siin.
4. Sai Roope viimein palkkansa, hän on nyt Turussa.
Ja Topinojan asemalla lie jätevahtina.
Roskat vietiin polttoon ja kaikki kierrätettiin.
Ja sillä lailla Itämeri hiljaa putsattiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti