Timon koulupäivä päättyi klo 12, joten haimme hänet koululta ja Villen päiväkodilta heti sen jälkeen. Ajoimme suoraan Lauttarantaan veneelle. Jääkaappi oli laitettu päälle jo edellisenä päivänä. Olimme samalla vieneet suurimman osan tavaroista paatille. Rannassa Turkka kuitenkin huomasi, että ohrapirtelöproviantti oli totaalisen loppu, joten sitä piti vielä hakea jokunen purkki kaupasta. Samalla saatiin jäätelöt. Irrotimme köydet noin 13.15. Jäätelöt kaivettiin pakastelokerosta esiin, ja niitä nuoleskellen suuntasimme aurinkoiselle Airistolle.
![]() |
| Albanus tuli vastaan. |
Päästyämme Airiston reunaan nostimme purjeet. Tuuli oli sivuvastaista, joten etenimme muutaman vendan tehden Airistoa eteenpäin, kunnes tulimme Rymättylän suuntaan lähtevälle väylälle. Laskimme purjeet, koska tuuli muuttui entistä vastaisemmaksi ja kapeaa väylää olisi ollut hidas kryssiä. Purjeet olivat ylhäällä puolisentoista tuntia.
Ajoimme loppumatkan koneella päätyen Iniön Norrbyhyn noin 19.15. Laiturissa oli hyvin tilaa. Jäimme laiturin päähän poijupaikalle. Airistolla oli yllättävän hiljaista, mutta kai se johtui siitä, että olimme suhteellisen aikaisin liikkeellä. Olisi periaatteessa voinut ajaa johonkin muualle ensimmäiseksi yöksi ja jatkaa vasta lauantaina Iniöön, mutta otimme varman päälle paikan suhteen ja menimme suoraan. Luulimme, ettei Iniöstä ole mahdollista varata paikkaa ennakkoon, mutta satamakapteenin mukaan sen olisi voinut tehdä puhelimella tai sähköpostilla. Varausmaksu olisi ollut kympin. Paikka sähköineen maksoi 27 euroa.
Kauppa oli mennyt kiinni klo 17. Leonella olisi ollut klo 22 asti auki. Me nautimme iltateet paatissa ja menimme nukkumaan. Kukaan ei jaksanut lähteä saunomaan. Sinne olisi hyvin ehtinyt, sillä sauna oli lämmin 18-22.
Lämppäriä ei illalla tarvittu, ja kaikki nukkuivat mukavasti. Söimme aamupalaa vasta yhdeksän aikaan. Sen jälkeen lähdimme rantaan katselemaan maisemia.
Palvelut olivat sikäli lisääntyneet sitten edellisen käynnin, että vanhaan pankkirakennukseen oli avattu Café Gamla Banken. Siellä oli terassi täynnä väkeä eli paikka oli selvästi suosittu. Emme kuitenkaan jääneet kahville, vaan jatkoimme matkaa kirkolle. Kirkko oli auki, joten kävimme tutustumassa myös sisätiloihin ja kirjoitimme nimet vieraskirjaan. Kävelimme hautausmaalla katsomassa vanhoja hautoja.
Palvelut olivat sikäli lisääntyneet sitten edellisen käynnin, että vanhaan pankkirakennukseen oli avattu Café Gamla Banken. Siellä oli terassi täynnä väkeä eli paikka oli selvästi suosittu. Emme kuitenkaan jääneet kahville, vaan jatkoimme matkaa kirkolle. Kirkko oli auki, joten kävimme tutustumassa myös sisätiloihin ja kirjoitimme nimet vieraskirjaan. Kävelimme hautausmaalla katsomassa vanhoja hautoja.
Iniön toinen vierasvenesatama Bruddalsviken sijaitsee reilun kilometrin kävelymatkan päässä. Siellä emme ole olleet veneellä koskaan, mutta satama näytti siistiltä. Laituripaikkoja oli runsaasti, joko poiju- tai sivukiinnityspaikkoja. Tätäkin satamaa voisi hyvin harkita joskus Norrbyn sijaan. Bruddalsvikenissä on iso kahvila/ravintola, josta ostimme jäätelöt. Joku osti lämpimiä patonkeja, eivätkä nekään hassummilta näyttäneet. Ravintolasta olisi saanut erityisesti thai-ruokaa.
Tassutimme takaisin Norrbyhyn. Kauppa oli klo 15 saakka auki lauantaina. Kävimme ostamassa omenamehua ja maksamassa toisen yön satamamaksun. Sitten Ville halusi uimaan. Vesi oli selvästi aika lämmintä. Timo ui ihan kunnolla, Villekin melkein. Lisäksi he molemmat uittivat laivoja rannassa kahlaillen.
Saatuamme pojat ylös vedestä menimme tuhoamaan nälkää Leonellaan. Ruoka oli hyvää niin kuin edelliselläkin käynnillä. Ville sai lihapullia, Timo hampurilaisen ja Turkka ja Eva pizzaa - Keistiö ja Norrby maistuivat. Sulattelimme ruokaa pelaamalla kierroksen pienoisgolfia. Ville tosin kyllästyi jo muutaman radan jälkeen ja meni touhuamaan hiekkalaatikolle.
Golf-kierroksen jälkeen keitimme jälkiruokakahvit paatilla. Timo ja Ville menivät vielä uudelleen uimaan ja saunaan. Pulikoinnin jälkeen menimme uudestaan Leonellaan katsomaan illan esiintyjiä. Leonellassa soitti ja lauloi duo Niklas Winter ja Julia Korkman. Julia esitti jazzahtavaa musiikkia monella kielellä ja Niklas säesti kitaralla. Osa lauluista oli sävelletty Claes Anderssonin runoihin. Kaikkea ei tekstistä aina kuullut, mutta sanat olivat koskettavia ja oivaltavia. Tutumpaakin kuultiin kuten Vem kan segla förutan vind tai Les feuilles mortes. Tauon aikana tilasimme iltapalaksi Leonellan vohvelit avaruuskermavaahdolla. En tiedä, mistä avaruudesta ne olivat, mutta hyvältä maistuivat.
Julia Korkman ja Niklas Winter lopettivat kymmenen maissa. Sitten alkoi ilotulitus. Pojat olivat jo melkein nukahtaneet penkille viimeisten kappaleiden aikana, mutta ilotulitusta he katsoivat leikkipuiston keikkutelineen kyydistä - ehkä unohtumaton paikka seurata raketteja.
Kaikkien mielestä oli hyvä päivä!
Sunnuntaiaamulla herättiin puoli kahdeksalta. Kaunis ja lämmin aamu. Naapuriveneen lapset hyppivät veneestä uimaan heti aamupalan jälkeen. Me pistimme veneen lähtökuntoon hieman heitä nopeammassa aikataulussa ja irrotimme köydet 9.45.
Ajoimme ensin tunnin verran koneella ja nostimme sitten purjeet. Tuuliennuste lupasi kaakonpuoleista tuulta jopa 14 m/s. Ihan niin paljon ei tuullut, aluksi tuulta oli noin 8-9 m/s, ja Rajakari sanoi 7 m/s. Mietimme vähän reivaamista, mutta totesimme sen tässä vaiheessa turhaksi. Pääsimme aika kivasti purjeella. Joitakin vendoja jouduimme ottamaan, toisin kuin jotkut paremmin tuuleen nousevat veneet. Laskimme purjeet noin 13.45, kun tulimme Rymättylän suhteellisen kapealle väylälle. Siinä oli sopiva hetki keittää kahvit matkan edetessä tasaisesti koneella. Ville nukkui salongin sohvalla ja missasi välipalan (samalla häneltä jäi Airiston vauhdinhurma kokematta).
Nostimme purjeet uudelleen Airistolle tullessamme. Tuuli aukesikin ihan reippaasti, yli 10 m/s lukemiin, ja GPS:n nopeus näytti harvinaisen isoja lukemia, jopa yli yhdeksän solmua. Olisi ehkä ollut jo isossa reivikin paikallaan. Keulaa vähän reivasimmekin. Kurssi käännyttyä vähän myötäisemmäksi vauhti tasaantui. Menimme rauhallisesti ja nätisti reilua seitsemää solmua, kunnes laskimme purjeet Pikku-Pukin takana. Kiinnityimme Lauttarantaan noin klo 17. Tuuli painoi siihenkin jonkin verran, eikä Turkka halunnut peruuttaa, vaan ajoimme tällä kertaa keula edellä laituriin.
Tiskasin nopeasti, ja keräsimme tavarat kasaan. Saa nähdä, tuleeko vielä viikonloppuretkiä, vai alkaako kesä olla tässä. Tänään oli ehdottomasti yksi parhaita purjehduspäiviä!
![]() |
| Iniön kirkonkylä |
![]() |
| Piilossa :) |
![]() |
Vauhdin hurmaa...
|
![]() |
| Finntide tuli vastaan ihan Turun sataman edustalla. |






































Ei kommentteja:
Lähetä kommentti